Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 8 

Naisia Jeesuksen opetuslapsina 

Sen jälkeen Jeesus vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään saarnaten ja julistaen Jumalan valtakunnan evankeliumia. Hänen kanssaan olivat ne kaksitoista 
2. ja muutamat naiset, jotka oli vapautettu pahoista hengistä ja parannettu taudeista. Näitä olivat Maria, jota kutsuttiin Magdalan Mariaksi ja josta oli lähtenyt ulos seitsemän riivaajaa, 
3. Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaksen vaimo, ja Susanna sekä useita muita naisia, jotka palvelivat heitä varoillaan. 
4. Kylväjävertaus 
(Matt. 13:1-9; Mark. 4:1-9) 
Kun paljon kansaa tuli koolle ja ihmisiä saapui Jeesuksen luo joka kaupungista, hän puhui käyttäen vertausta: 
5. "Kylväjä lähti kylvämään siementä. Hänen kylväessään osa putosi tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen. 
6. Osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta. 
7. Osa putosi orjantappuroiden sekaan, ja yhdessä oraan kanssa kasvaessaan orjantappurat tukahduttivat sen. 
8. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon."  Tämän sanottuaan hän huusi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"  
9. Kylväjävertauksen selitys 
(Matt. 13:10-23; Mark. 4:10-20) 
Jeesuksen opetuslapset kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus tarkoitti. 
10. Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksin, jotta he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi. 
11. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. 
12. Tien oheen pudonnut kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. 
13. Kalliolle pudonnut kuvaa niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen iloiten vastaan mutta joilla ei ole juurta. He uskovat vain hetken aikaa ja koetuksen hetkellä luopuvat. 
14. Se, mikä putosi orjantappuroihin, tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin eivätkä tuota kypsää hedelmää. 
15. Mutta se, mikä on hyvässä maassa, tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja kestävinä tuottavat satoa."  
16. Oikea kuuleminen 
(Mark. 4:21-25) 
"Ei kukaan, joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan hän panee sen lampunjalkaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon. 
17. Ei ole mitään salattua, mikä ei tulisi ilmi, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tulisi tunnetuksi ja joutuisi päivänvaloon. 
18. Tarkatkaa siis, miten kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan."  
19. Jeesuksen äiti ja veljet 
(Matt. 12:46-50; Mark. 3:31-35) 
Jeesuksen äiti ja veljet tulivat tapaamaan häntä mutta eivät väentungoksen takia päässeet hänen luokseen. 
20. Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinut." 
21. Mutta hän vastasi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja tekevät sen mukaan."  
22. Jeesus tyynnyttää myrskyn 
(Matt. 8:23-27; Mark. 4:35-41) 
Eräänä päivänä Jeesus astui opetuslastensa kanssa veneeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven yli toiselle rannalle."  Niin he lähtivät vesille. 
23. Heidän purjehtiessaan hän nukahti. Mutta myrskytuuli syöksyi alas järvelle, ja vene oli täyttymäisillään vedellä, ja he olivat vaarassa. 
24. Silloin he menivät Jeesuksen luo ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa. Ne asettuivat ja tuli tyven. 
25. "Missä teidän uskonne on?"  hän kysyi. He olivat peloissaan ja puhelivat ihmetellen keskenään: "Kuka tämä oikein on, kun hän käskee jopa tuulia ja vettä, ja ne tottelevat häntä?" 
26. Jeesus Gerasan alueella 
(Matt. 8:28-34; Mark. 5:1-20) 
He purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa. 
27. Kun Jeesus oli noussut maihin, häntä vastaan tuli kaupungista mies, jossa oli riivaajia. Mies ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut talossa vaan hautaluolissa. 
28. Nähdessään Jeesuksen hän parkaisi, heittäytyi maahan hänen eteensä ja huusi kovalla äänellä: "Mitä sinä minusta tahdot, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä piinaa minua!" 
29. Jeesus oli näet käskemäisillään saastaista henkeä lähtemään ulos siitä miehestä, sillä se oli riuhtonut häntä mukanaan pitkän aikaa. Hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkarautoihin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkonut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana autioille seuduille. 
30. "Mikä on sinun nimesi?"  Jeesus kysyi. "Legioona", mies vastasi, sillä häneen oli mennyt monta riivaajaa. 
31. Ne pyysivät Jeesukselta, ettei hän käskisi niitä menemään syvyyteen. 
32. Läheisellä vuorella oli suuri sikalauma laitumella. Riivaajat pyysivät Jeesukselta, että hän antaisi niille luvan mennä sikoihin, ja hän salli sen. 
33. Silloin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui. 
34. Kun sikopaimenet näkivät, mitä oli tapahtunut, he pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maaseudulla. 
35. Ihmiset lähtivät katsomaan, mitä oli tapahtunut. He tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa pukeutuneena ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelästyivät. 
36. Silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi. 
37. Silloin kaikki Gerasan seudun asukkaat pyysivät häntä poistumaan luotaan, sillä suuri pelko oli vallannut heidät. Niin hän astui veneeseen ja palasi takaisin. 
38. Mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä lupaa saada olla hänen seurassaan, mutta Jeesus lähetti hänet luotaan sanoen: 
39. "Palaa kotiisi ja kerro, kuinka suuria tekoja Jumala on sinulle tehnyt."  Mies meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt. 
40. Jairoksen tytär ja verenvuotoa sairastava nainen 
(Matt. 9:18-26; Mark. 5:21-43) 
Kun Jeesus palasi, kansanjoukko oli häntä vastassa, sillä kaikki odottivat häntä. 
41. Silloin tuli esiin mies nimeltään Jairos, joka oli synagogan esimies. Hän heittäytyi Jeesuksen jalkoihin ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa, 
42. sillä hänen ainoa lapsensa, noin kaksitoistavuotias tytär, oli kuolemaisillaan. Kun Jeesus oli matkalla, väkijoukko tungeksi hänen ympärillään. 
43. Siellä oli myös nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta ja kuluttanut lääkäreihin kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa. 
44. Hän lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua, ja heti verenvuoto tyrehtyi. 
45. Jeesus kysyi: "Kuka koski minuun?"  Kun kaikki kielsivät, Pietari sanoi: "Mestari, väkijoukko ahdistaa ja tönii sinua joka puolelta." 
46. Mutta Jeesus sanoi: "Joku koski minuun, sillä minä tunsin, että minusta lähti voimaa."  
47. Kun nainen huomasi, ettei pysynyt salassa, hän tuli vavisten, heittäytyi hänen eteensä ja kertoi kaiken kansan kuullen, minkä vuoksi hän oli koskenut Jeesukseen ja miten hän oli heti tullut terveeksi. 
48. Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa."  
49. Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagogan esimiehen kotoa ja sanoi: "Tyttäresi on kuollut. Älä enää vaivaa opettajaa." 
50. Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Usko ainoastaan, niin hän paranee."  
51. Kun hän tuli taloon, hän ei sallinut kenenkään muun tulla kanssaan sisälle kuin Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin sekä tytön isän ja äidin. 
52. Kaikki itkivät ja vaikeroivat tytön vuoksi, mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut vaan nukkuu."  
53. He nauroivat hänelle, koska tiesivät tytön kuolleen. 
54. Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja sanoi kovalla äänellä: "Tyttö, nouse!"  
55. Silloin hänen henkensä palasi. Hän nousi heti, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää. 
56. Tytön vanhemmat hämmästyivät, mutta Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut.

 


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 8:1-56)


Uusi matka opetuslasten kanssa 

1.On ilmeistä, että synagoogat eivät enää olleet yhtä avoimia Jeesukselle kuin aikaisemmin. Hänellä ei myöskään enää ollut mitään määrättyä paikkaa, jossa hän oleskeli, vaan hän kulki paikasta toiseen. Kaksitoista opetuslasta seurasivat häntä, mutta ei kerrota, saarnasivatko hekin. Tämä oli Jeesuksen toinen vaellus Galileassa, ja hän toimi siellä hyvin laajalla alueella. Hän ei käynyt ainoastaan kaupungeissa, vaan myös kylissä. Hänen mukanaan oli tällä kertaa muitakin kuin ne kaksitoista (j. 2). 

2.Ainoastaan Luukas kertoo Maria Magdaleenan paranemisesta. Magdala on kreikan kielen muoto sanasta "migdal", 'torni'. Maria mainitaan aina ensimmäisenä Jeesusta seuraavien naisten joukossa, niin kuin Pietari oli miehistä ensi sijalla. Marialle Jeesus ilmestyi ensimmäiseksi ylösnousemuksensa jälkeen, Matt 28:1. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi aikaisemmin viettänyt epäsiveellistä elämää, kuten monet väittävät. Luukas kertoo hänen vapautuneen riivaajista. Rabbiinit kieltäytyivät opettamasta naisia ja pitivät heitä yleensä miehiä alempiarvoisina. Näin ei Jeesus tehnyt. Kannattaa panna merkille, että Ut:ssa ei missään kerrota naisen olleen Jeesuksen vastustaja. Sen sijaan puhutaan monista, jotka avasivat sydämensä hänen opetukselleen. 
3.Johannakin oli Jeesuksen haudalle tulleiden naisten joukossa (24:10). Hänen miehellään oli hyvin vastuullinen asema hovissa, ja hän oli niin ollen hovinainen. Ennen riivattuna ollut Maria Magdaleena ja hovinainen olivat samassa seurassa! Kuusas oli valtiovarainministeriä vastaavassa virassa Herodes Antipaksen hovissa. On mahdollista, että hän oli jo kuollut, minkä vuoksi leski saattoi paremmin antautua palvelemaan Mestaria. Monet arvelevat, että Kuusas oli se kuninkaan virkamies, jonka pojan Jeesus paransi (Joh 4:46-54), mutta tästä ei voida olla varmoja. Esimerkiksi ne tiedot, jotka on mainittu Matt 14:2:ssa Herodes Antipaksen suhtautumisesta, saattavat johtua siitä, että Jeesuksen ystävillä oli vaikutusvaltaa hovissa. Susannasta ei tiedetä mitään muuta kuin tämä maininta. Jumalan Poikaa palvelivat ihmiset, jotka osoittivat hänelle rakkautta, ja he tekivät sen siksi, että hän oli ensin osoittanut rakastavansa heitä. Taivas ja maa ikään kuin vaihtoivat lahjoja. 
Vertauksia Jumalan valtakunnasta 

4.Jeesus alkoi nyt käyttää enemmän aikaa vertauksin opettamiseen. Eivät siis ainoastaan toiminnan ulkonaiset puitteet (j. 1) muuttuneet, vaan myös itse julistus. Sana "vertaus (parabole)" merkitsee jonkin asettamista toisen rinnalle. Vertaus on kielikuva, joka asetetaan totuuden rinnalle tätä selventämään. 
5.Palestiinassa kylvettiin ensin ja kynnettiin sen jälkeen. Mahdollisesti kuulijoilla oli näköpiirissään kylväjä Jeesuksen puhuessa, mutta sen ajan kirjallisuudesta ilmenee, että kuva oli tuttu. 
6.Maakerros oli varmasti hyvin ohut ja saattoi näyttää hyvältä. Vasta aura paljasti, että kiviä peitti vain ohut multakerros. Siemen nousi pian oraalle, mutta kuihtui yhtä nopeasti. Kosteus voi merkitä samaa kuin öljy kymmenen neitsyen vertauksessa (Matt 25). Se tarkoittaa jotakin välttämätöntä kasvamisen edellytystä. 

7.Orjantappura käytti sen voiman, jonka siemen olisi tarvinnut, ja kasvoi yhä suuremmaksi ja voimakkaammaksi. Orjantappura ei tarvitse hoitoa, mutta siemenelle se on elinehto. Orjantappurat kasvavat niin kauan kuin ne elävät. Matteuksen ja Markuksen mukaan voi näyttää siltä, että orjantappurat eivät olleet näkyvissä, kun siemen kylvettiin niiden joukkoon, ja vaikka aura kynti maan, se ei saanut niitä juurineen irti. 
8.Hyvän ja huonon välinen ero ei ollut siemenessä eikä kylväjässä, vaan maaperässä. Herodotos kertoo, että Babylonian hedelmällisillä tasangoilla kaksisatakertainen sato oli tavallinen, toisinaan kolmesatakertainenkin. 
9.Opetuslapset eivät kysyneet ainoastaan vertauksen tulkintaa, vaan myös syytä, miksi hän puhui kansalle tällä tavalla (Matt 13:10). Jeesus selitti vertauksen heille yksinkertaisesti (Mark 4:10). Luukas mainitsee tässä yhteydessä vain kylväjä-vertauksen, mutta Matteuksen mukaan Jeesus esitti monta vertausta. 
10.Jumalan valtakunnan salaisuuksia ovat kaikki ne totuudet, jotka liittyvät jumalalliseen armoon. Niitä kutsutaan salaisuuksiksi sen tähden, että ihmiset eivät itsestään voi löytää niitä ja oppia tuntemaan niiden oikeaa sisältöä. He saavat salaisuuksien ymmärtämisen ilmestyksenomaisesti julistuksen ja opetuksen välityksellä. Jeesus viittaa tässä Jes 6:9-10:een, joka mainitaan myös Joh 12:39 s., Apt 28:25-28 ja Room 11:8. Nämä lähelle tulevat vertaukset asettavat kuulijat ratkaisun eteen ja jakavat heidät kahteen ryhmään: niihin, jotka ottavat sanan vastaan uskossa, ja niihin, jotka paaduttavat itsensä epäuskossa. Jeesus ei suinkaan toivonut, että joku paaduttaisi itsensä, mutta selvä julistus vaatii aina kannanottoa ja vaikuttaa siis, ei vain uskoa, vaan myös paatumusta. Näin vaikutti julistus Israelin historiassa, kun profeetat toivat esiin sanomansa, ja niin tapahtui vielä näkyvämmin Jeesuksen puhuessa. Kaikki Jeesuksen vertaukset koskevat Jumalan valtakunnan salaisuuksia, mutta Jeesus ei puhunut vertauksin, jotta kansan olisi vaikeampi ymmärtää häntä. Hän käytti vertauksia a) jotta kuulijat heti kuunnellessaan tuntisivat kuvatut tilanteet jokapäiväisessä elämässään, b) jotta kuulijat työnsä ääressä muistaisivat ne helpommin, c) jotta he pohtisivat, mitä Jeesus todella tarkoitti ja d) jotta kuulijat ymmärtäisivät asiaa perin pohjin ajateltuaan ja sitä kypsyteltyään, että Jeesus puhui elämästä Jumalan valtakunnassa. 
11.Jumalan sanan siemenen ominaisuudessa on erittäin suuri kasvuvoima. Tämä koskee sekä Jeesuksen itsensä julistamaa sanaa että häneen uskovien julistusta. Inhimillisistä ponnisteluista riippumatta se vaikuttaa, koska sen alkuperä on jumalallinen. Elinvoima kätkeytyy vaatimattoman ulkokuoren alle, mutta se on sanaa, joka tulee Jumalalta ja joka sen tähden puhuu Jumalasta. 

12.Tässä Jeesus puhuu siitä suuresta joukosta ulkopuolella olevia ihmisiä, jotka kyllä kunnioittavat kristillisyyttä, mutta eivät itse avaudu sille. Missään näistä neljästä esimerkistä Jeesus ei mainitse sellaisia, jotka halveksivat Kristusta tai vastustavat avoimesti evankeliumia. On selvää, että Jeesus uskoi toimivaan, henkilöityneeseen ja pahaan voimaan. Perkele tuli. Lutherin mielestä tämä lausuma on kaikkein hirvittävin, mitä Raamatussa on, ja kuitenkin vain hyvin harvat muistavat sen. Kuka tulee ajatelleeksi, että perkele on läsnä, kun Jumalan sanaa julistetaan'? 
13."Kiusauksen hetki" ei merkitse tavallisia vaikeuksia ja vastustusta, vaan vainoa. Tässä tarkoitetut ihmiset ovat sellaisia, jotka ottavat tunnesyistä sanan vastaan, mutta eivät laske kustannuksia. He sekä uskovat että ottavat evankeliumin ilolla vastaan, mutta päätös ei kestä. Niinpä kiusauksen hetken tullessa he lankeavat. Vrt. Hes 33:32 ja Mark 6:20. 
14.Nämä ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita evankeliumista, mutta jokin muu vangitsi heidän mielenkiintonsa, ja juuri tämä muu sai yliotteen. He yrittivät palvella kahta herraa. Sanan siemen oli heidän sydämissään, mutta siellä oli myös tämä muu, kasvit, jotka vähitellen tukahduttivat Jumalan sanan siemenen. Se ei tapahtunut yhdellä kertaa, vaan kehitys johti onnettomaan päätökseen. "Tuottaa kypsää hedelmää (telesforeè)" on ilmaisu, joka Ut:ssa esiintyy vain tässä. Se merkitsee 'päätökseen saattamista, täydellistämistä'. Sanaa käytetään kypsyvästä hedelmästä ja syntymiseen saakka lasta odottavasta naisesta. 

15.Kuulemista täytyy seurata tekemisen. Tässä hengellinen halu pääsee voitolle, ja kylvö tuottaa hedelmän. "Vilpitön (kalos)", 'kaunis, hyvä, jalo, rehellinen'. Sana kuvaa usein hienotunteista ulkonaista käyttäytymistä. "Kärsivällisyys (hypomonê)", 'kestävyys'. Hedelmän tuottaminen on todiste hengellisestä elämästä. Ainoastaan kärsivällisyydessä ihminen kantaa hedelmää, ja paras hedelmä vaatii aina paljon aikaa, paljon kestävyyttä. 
16.Siihen aikaan lamput eivät pystyneet paljon valaisemaan. Niiden asettaminen kätköön olisi ollut täysin mieletöntä. Lampun sytyttämisen tarkoitus on valaiseminen, ja niiden, joilla on valo, tulee antaa sen loistaa. "Astia" on saviruukku, joka käännettiin ylösalaisin lampun päälle, kun se sammutettiin yöksi, jotta talin käry ei häiritsisi. Jeesus tarkoitti: kukaan ei sytytä lamppua sammuttaakseen sen heti. 

17.Samaa sanontaa käytetään muissakin yhteyksissä, Matt 10:26; Luuk 12:2. Kaikki salaisuudet selviävät kyllä ajan mittaan. 
18.Jumala tahtoo ilmaista aina lisää totuuksia sille, joka osaa olla kiitollinen siitä, minkä on jo saanut. Tämä on yleinen laki. Opetus tulee ottaa vastaan ja oppia on vietävä eteenpäin. Sen tähden on tärkeätä kuulla ja käsittää sanottu oikein. Jumalan sanaa tulee kuunnella tarkkaavaisena, uskossa rukoillen ja kuuliaisin mielin. Eräs mies antoi pojalleen seuraavan neuvon: Anna kaikille ihmisille korvasi, mutta harvoille äänesi. On tietenkin asioita, joita ei pitäisi lainkaan kuunnella, ja suuri osa kuulemastaan olisi syytä unohtaa mahdollisimman pian, mutta sitä, mikä on arvokasta - ja siitähän tässä juuri on kysymys - tulee kuunnella niin, että se säilyy mielessä. Vasta silloin ihminen voi toteuttaa käytännössä kuulemaansa. "Luulla (dokeè)", 'olettaa'. Sanaa käytetään epäilyttävistä olosuhteista esim. Hebr 4:1 ja Matt 3:9. 
Jeesuksen äiti ja veljet 

19.Koska Joosefia ei mainita tässä yhteydessä, on todennäköistä, että hän oli kuollut. Matteus ja Markus kertovat Jeesuksen lähiomaisten olleen huolissaan Jeesuksesta ja tahtoneen viedä hänet kotiin. He luulivat hänen olevan henkisesti ylirasittunut. Heillä oli varmasti hyvä tarkoitus, mutta he käsittivät aivan väärin. Tarvittiin ylösnousemus, ennen kuin veljet uskoivat Jeesukseen (Joh 7:5). Matteus ja Markus sijoittavat äidin ja veljien käynnin kylväjä-vertauksen edelle. Tavallisesti Luukas noudattaa ajan suhteen Markuksen esitystä, mutta tässä ei niin ole laita. 
20.Heidän seisomisensa ulkona voi tarkoittaa, että he olivat kuulijoiden muodostaman joukon ulkopuolella, mutta Markuksen mukaan Jeesus oli tullut »kotiin» (3:20), joten he olivat talon edustalla. 
21.Kun luonnollisten ja hengellisten sukulaisuussuhteiden välille tulee kitkaa, edellisten on väistyttävä. Jeesus ei halveksinut äitiään, mutta hän antoi Taivaalliselle Isälleen suuremman kunnian. Tilanne oli vaikea, mutta Jeesus hallitsi sen täydellisesti. Hän ei osoittanut kärsimättömyyttä perheväkeään kohtaan. Mutta hänen äitinsä olisi pitänyt tietää, miten asia oli. Vrt. 5 Moos 33:9. 
Jeesus tyynnyttää myrskyn 

22.Markuksen mukaan vaikuttaa siltä, että oli tulossa ilta. Jeesus oli väsynyt työntäyteisen päivän jälkeen. Matkaseuraan liittyi myös muita veneitä (Mark 4:36). Päämääränä oli Gennesaretin järven itäranta. 
23.Myrsky saattoi tulla äkkiä ja arvaamatta. Tuuli puhalsi lumipeitteiseltä Hermonilta, ja kylmään vihuriin sekoittui matalalla olevan, allasta muistuttavan järven yllä oleva kuuma ilma. Ainoastaan tässä yhteydessä koko Ut:ssa kerrotaan Jeesuksen nukkuneen. 
24.Kokeneet kalastajatkin pelkäsivät, niin ankara rajuilma oli. Jeesus nukkui eikä kuullut myrskyn pauhua, mutta hän kuuli opetuslasten hätähuudot. Hän ei milloinkaan ole liian väsynyt kuullakseen kansansa rukouksia ja hätähuutoja. Jeesus puhui hengille, sairaille ja kuolleille, ja hän saattoi puhua myös tuulelle ja aalloille. Kaikki tottelivat häntä. Opetuslasten levottomuutta kuvastaa se, että he toistivat puhuttelunsa »Mestari». Mark 4. luvun mukaan hän »nuhdellessaan» lausui saman sanan kuin riivatulle Mark 1:25. "Mestari (epistatês)" sana esiintyy Ut:ssa vain Luukkaalla. Se vastaa muissa evankeliumeissa käytettyä rabbia tai opettajaa "(didaskalos)". Luukkaan ilmaisu on kreikassa vanhastaan tunnettu. 
25.Luultavasti ensimmäisen kerran opetuslapset nyt näkivät Jeesuksen hallitsevan luonnonvoimia. Heidän kysymyksensä ei paljastanut epäilystä, vaan mitä syvintä ihailua. Ihme tuntui heistä sitäkin suuremmalta, kun se tapahtui heille hyvin tutulla alueella. Jeesus ei sanonut, että opetuslapsilla ei ollut uskoa, mutta hän olisi toivonut sitä olevan nyt, koetuksen hetkellä, kun he olisivat todella tarvinneet sitä. On selvää, että kysymys oli heille nöyryyttävä, mutta he oppivat siitä paljon. Jeesuksen opetuslapsina he olivat aina Isän hoivissa, eikä heillä ollut mitään pelättävää. He olisivat voineet olla turvallisin mielin, vaikka Jeesus ei olisikaan ollut heidän mukanaan veneessä. Tämäkin ihme sisältää Messias-julistuksen »Jeesus on Herra». Hänellä on valta tyynnyttää myrskyävä meri. Se on merkki siitä, että Jumala puuttuu asioihin langenneessa maailmassa (1 Moos 1:2; Ps 29; Ilm 21:1). 
Jeesus parantaa riivatun 

26.Nyt seuraava tapaus muistuttaa tavallaan järvellä ollutta myrskyä. Tämä maalla käyvä myrsky oli vain vieläkin pahempi. Gerasa sijaitsi Gennesaretin järven kaakkoispuolella. 

27.Matteus puhuu kahdesta riivatusta, Markus yhdestä niinkuin Luukaskin. Tämä pahojen henkien vallassa oleva mies oli asunut aikaisemmin Gerasassa. Nyt hän oli koditon ja ilman ystäviä, eikä kenelläkään ollut mahdollisuutta auttaa häntä. Hän oli alaston ja tiesi sen. On luonnollista, että lääkäri Luukas korostaa tällaisia yksityiskohtia, kuten että miehellä ei ollut pitkään aikaan ollut vaatteita yllään. Vain Luukas sanoo tämän suoraan, vaikkakin Markus (5:15) mainitsee sen epäsuorasti. 
28.Markus kirjoittaa, että mies juoksi Jeesuksen luo (5:6). Jeesuksen auttamishalulla ja -kyvyllä oli varmasti eräänlainen vetovoima häneen. "Langeta maahan (prospiptè), 'kaatua" eteenpäin, jotakin vasten'. Tässä se tarkoittaa, että hän kaatui kasvoilleen Jeesuksen eteen. Pahat henget olivat täysin voimattomia Jeesuksen edessä, ja ne olivat kauhuissaan. Ne käyttivät samaa ilmaisua, jolla Jeesus puhutteli äitiään Kaanan häissä (Joh 2:4). Sitä myös riivaaja käytti Kapernaumin synagoogassa (4:34). "Jumala, Korkein" (hepr. "El ïeljon)" oli Herran nimi, joka ilmeisesti oli tavallinen pakanoiden keskuudessa (1 Moos 14:20,22; 4 Moos 24:16; Jes 14:14; Dan 3:26; Miika 6:6; Apt 16:17). 
29.Pahat henget eivät voineet vastustaa Jeesuksen käskyä. Oli vain kysymys siitä, minne ne menisivät. Kukaan ei pystynyt sitomaan miestä. Riivaajat olivat antaneet hänelle yliluonnolliset voimat. Ainoastaan Jeesuksen voima voi sitoa ja vapauttaa riivatun. Kuvaamistapa on Luukkaalle luonteenomainen. Nyt kaikki oli lopussa, mutta pahat henget eivät tienneet, minne ne menisivät. Niillä ei enää ollut valtaa mieheen, jota olivat niin kauan vaivanneet. 

30.Ensimmäinen edellytys sille, että mies voisi vapautua, oli hänen oikean tilansa paljastaminen, niin että hän ymmärtäisi, mitä hänessä asui. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta vapautua itse hengistä, jotka olivat täysin samastuneet häneen. Tähän saakka on puhuttu vain yhdestä pahasta hengestä (j. 29). Miestä vallitsevan demonin nimi oli Legio, koska sillä oli monta muuta mukanaan. Legio tarkoittaa roomalaista sotaväen osastoa, jossa oli 5000 tai 6000 miestä. Sanaa käytetään myös kuvaamaan hyvin suurta lukumäärää. Sitä paitsi se ei ilmaise ainoastaan määrää, vaan myös voimaa. 
31.Markus (5:10) mainitsee, että pyynnön esitti riivattu. Tämä ja Luukkaan ilmaisutapa eivät ole ristiriidassa, sillä riivaajat olivat samastuneet mieheen. Kun hän lausui jotakin, henget itse asiassa puhuivat hänen suullaan. "Syvyys (abyssos)", pohjaton kuilu, helvettiä tarkoittava nimitys (Ilm 20:3), paikka, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen (Matt 25:41). 
32.Juutalaisille sikojen pitäminen oli kiellettyä (3 Moos 11:7). Tällä alueella asui runsaasti myös pakanaväestöä, joten ei ole varmaa, mutta kuitenkin luultavaa, että juutalainen omisti siat. Ks. jakeen 37 selitys. Riivaajien täytyi pyytää lupa mennä sikoihin. Riivaajilla ei itsellään ollut valtaa ottaa niitä omistukseensa. Ei tiedetä, miksi riivaajahenget halusivat mennä sikoihin. Paholaisen ajatukset ja teot saattavat olla joskus enemmän tai vähemmän järjettömiä. 
33.Markus sanoo (5:13) sikoja olleen noin 2000. Jos niiden omistajat olivat juutalaisia, voidaan tapahtuma nähdä Jumalan rangaistuksena. 
34.Paimenet kertoivat tärkeimpänä asiana, mitä sioille oli tapahtunut. Vasta toiseksi tärkein asia oli, mitä mies oli kokenut. Paimenet olivat vastuussa eläimistä, eivätkä he halunneet tulla syytetyiksi tapahtuneesta. 

35."Puettuna ja täydessä ymmärryksessä" tarkoittaa, että mies istui rauhallisena ja levollisena "Jeesuksen jalkojen juuressa", mikä osoittaa hänen kuunnelleen Jeesuksen opetusta. Muutamat Jeesuksen mukana olleista olivat ilmeisesti antaneet hänelle vaatteet, koska hän heidän tullessaan oli ollut alaston (j. 27). Aiemmin niin väkivaltainen mies oli nyt nöyrä Jeesuksen opetuslapsi. 
36.Paimenten selityksen tueksi saatiin nyt silminnäkijöiden kertomus. Kaupungin asukkaat saivat tietää kaiken, mitä oli tapahtunut. Kun he sen tähden myöhemmin pyysivät Jeesusta lähtemään pois heidän alueeltaan (j. 37), he eivät tehneet sitä tietämättömyydestä. 
37.Ilmeisesti pelättiin Jeesuksen läsnäolosta koituvan lisää menetyksiä. Se, että he "pyysivät" häntä lähtemään, osoittaa heidän kunnioittaneen häntä, mutta se ei ollut kunnioittavaa tottelevaisuutta. He pelkäsivät. He tekivät yksimielisen päätöksen" - koko" seutukunnan kansa. Jeesus teki heidän pyyntönsä mukaan, mutta hän ei lähtenyt jättämättä jälkeensä yhtä todistajaa (j. 39). Gerasalaiset eivät syyttäneet Jeesusta sikojen menetyksen johdosta, mistä voidaan päätellä heidän olleen juutalaisia, jotka tiesivät puuhanneensa luvattomien asioiden parissa. 
38.Kun kansa ei halunnut Jeesuksen viipyvän seudulla pitempään, riivaajien vallassa ollut mies halusi kernaasti lähteä maastaan ja seurata häntä. Tämä puhuu myös hänen täydellisestä parantumisestaan. On mahdollista, että hän myös pelkäsi tuntemiensa ihmisten vihamielistä suhtautumista. Verbin aikamuoto osoittaa, että hän ei pyytänyt tätä vain kerran, vaan toisti pyyntönsä. 
39.Aikaisemmin mies oli ollut taakkana omaisilleen. Nyt hän saattoi tulla heille siunaukseksi. Kun Jeesus vapautti ihmisiä Galileassa ja Juudeassa, hänellä oli tapana pyytää heitä vaikenemaan tapahtuneesta. Täällä puolipakanallisessa Pereassa ei ollut muita, jotka olisivat voineet julistaa hänen sanomaansa, eikä ihmettä myöskään käytetty täällä väärin poliittisista syistä. Mies teki hyvää työtä. Hänellä oli kerrottavana ihmeellinen tapahtuma, ja hän esitti sen itse kokeneen vakuuttavuudella ja suurella voimalla. Hänellä oli ollut kokemus, minkä johdosta hän pystyi puhumaan niin rohkeasti kuin vain henkilökohtaisesti kokenut voi esittää todistuksensa. 
Jairuksen tytär 

40.Jeesus ei ollut viipynyt kauan järven toisella puolen; kuitenkin häntä odotettiin takaisin innokkaasti. Hän tuli Kapernaumiin, »omaan kaupunkiinsa» (Matt 9:1). On mahdollista, että monet odottivat häntä siksi, että he olivat huolissaan Jairuksen tyttärestä (j. 42). "Olla vastassa (apodekhomai)", 'ottaa vastaan ilolla, toivottaa tervetulleeksi'. Sanaa käyttää Ut:ssa ainoastaan Luukas. Se ei esiinny muualla evankeliumeissa, mutta joitakin kertoja Apostolien teoissa. "Odottivat (prosdokaè)", innokasta odotusta ilmaiseva sana, joka kuvaa elävästi kansan suhtautumista siihen aikaan. Jeesus ajettiin pois Dekapoliksen alueelta, mutta Kapernaumissa ihmiset ottivat hänet ilolla vastaan. 
41.On ilmeistä, että eivät ainoastaan köyhimmät olleet silloin kiinnostuneita Jeesuksesta. Tämäkin erittäin arvossapidetty mies, puhdasoppinen juutalainen, pyysi hänen apuaan. 
42.Vain Luukas kertoo tytön olleen ainoa lapsi. "Ahdisti (synepnigon)", sanan käyttö osoittaa, että oli hyvin vaikea päästä eteenpäin. 
43.Nainen oli sairastanut kaksitoista vuotta. Yhtä kauan oli elänyt se tyttö, jonka luo Jeesus oli menossa. Oli luonnollista, että nainen tahtoi mieluiten välttää huomiota, koska häntä hänen sairautensa vuoksi pidettiin saastaisena. Lain mukaan hänellä ei ollut lupaa koskettaa toista ihmistä, eivätkä muut saaneet koskea häneen. Hän ei myöskään saanut tulla temppeliin. Mies saattoi helposti erota vaimosta, jolla oli verenvuotoja vetoamalla 5 Moos 24:1:een: »Sentähden että mies on tavannut hänessä jotakin häpeällistä.» 

44.Naisen tarkoitus ei ollut varastaa siunausta, vaan salata sairaus ja sen seurauksena oleva saastaisuus. Hän ei koskettanut ainoastaan Jeesuksen vaatteita, vaan myös hänen sydäntään. Vaipan helmaan oli kiinnitetty sinisestä langasta tehdyt tupsut (4 Moos 15:38). Näitä tupsuja oli neljä, ja nainen kosketti yhtä niistä. 
45.Ihme ei tapahtunut Jeesuksen tahdon vastaisesti, eikä hän myöskään ollut epätietoinen tapahtuneesta. Hän kysyi naisen vuoksi. Ellei häntä olisi julistettu terveeksi, hänen laitansa olisi ollut ihmisten silmissä yhtä huonosti kuin ennenkin. "Pusertaa (apothlibè)", sanaa käytetään Ut:ssa ainoastaan tässä. Eräissä yhteyksissä sanaa käytetään viinirypäleiden pusertamisesta. Markus (5:31) käyttää sanaa "synthlibè", 'puristaa yhteen', 'tungeskella'. Vain Luukas mainitsee, että vastaajana oli Pietari. Toisin sanoen tämä melkein sanoi: Kysy paremminkin, kuka sinua ei koskettanut! 
46.Jeesus ei menettänyt voimaansa, niin että hän olisi esimerkiksi tuntenut itsensä tyhjiin ammennetuksi. Hänellä oli yhtä paljon voimaa jäljellä naisen parantumisen jälkeenkin. 
47.Ilo tapahtuneesta ja Jeesuksen ystävällisyys antoivat hänelle rohkeutta tunnustaa. Naisen vapiseminen ja Jeesuksen eteen kumartuminen korostavat sitä, miten tämä herkkä nainen reagoi. Hän oli tehnyt kaikkensa salatakseen sairautensa, ja nyt, kun hän oli tullut terveeksi, hänen oli pakko tunnustaa, mitä hänelle oli tapahtunut. Ihmisjoukosta tuli näin ollen hänen salassa tapahtuneen parantumisensa todistaja. 
48.Hänen uskonsa johti hänet ihmeeseen, ei pelkkä ulkonainen kosketus. Jeesus ei lausunut yhtään nuhtelevaa sanaa. Usko ja pelastus kuuluvat kiinteästi yhteen. 
49.Synagoogan esimies oli varmasti melkoisen kärsimätön joutuessaan odottamaan. Kaiken lisäksi hänen tyttärensä laita oli paljon huonommin kuin tämän naisen. 

50.Jairus ei ennättänyt sanoa mitään, ennen kuin Jeesus vastasi. Hän vahvisti miehen uskoa ja sanoi, ettei tämän tarvitsisi enää pelätä. 
51.Ne kolme opetuslasta, jotka saivat tulla sisälle huoneeseen, saivat myöhemmin tilaisuuden todistaa, mitä olivat nähneet ja kuulleet. 
52.Jeesuksen sanat sisältänevät ajatuksen, ,että tyttö oli todella kuollut. Jeesus sanoi itkijänaisille, joita usein saapui paikalle heti kuolemantapauksen tultua ilmi, että näillä ei ollut siellä mitään tekemistä. Kun kaikki itkivät, se tarkoittaa paikalla olleen sekä perheenjäseniä, palvelusväkeä, naapureita, sukulaisia että palkattuja itkijöitä. Sekä Matteus että Markus sanovat Jeesuksen lähettäneen heidät ulos. 
53.Naurajat olivat epäilemättä palkattuja itkijänaisia, jotka nyt vaihtoivat ilmettä ja pilkkasivat häntä nauraen. He tiesivät paremmin kuin hän. Mutta Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat totta, sillä hän itse teki niistä totta. 
54.Jeesus puhui kovalla äänellä, ei herättääkseen tytön, vaan tehdäkseen selväksi kaikille paikalla olijoille, että tyttö nousi ylös hänen käskystään. Hänen kätensä kosketus ja hänen sanansa voima toivat tytön takaisin elämään. 
55.Tytön "hengen palaaminen", kun Jeesus puhui hänelle ja koski häntä, merkitsi myös terveyden ja voimien täydellistä palaamista. 
Kaikki viittaa siihen, että hän oli todella kuollut. Hänen kuolleista herättämisensä oli ihme. Jeesus sanoi, että tytön pitää saada jotakin syötävää. Tämä korostaa sitä, että tyttö oli palannut elämään ihmisenä, joka oli lihaa ja verta. 
56.Jeesus ei halunnut, että tapahtuma antaisi uutta tuulta sille viranomaisten vastaiselle kapinamielelle, jota Galileassa jo esiintyi. Kansa elätteli vain maallisia Messias-ajatuksia, mutta Jeesuksen hengellinen palvelustehtävä ei merkinnyt heille mitään. 

 


Sivun alkuun

©2018 LUUKKAAN EVANKELIUMI - suntuubi.com