Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 12 

Varokaa tekopyhyyttä! 

Kun väkeä oli sillä välin kokoontunut tuhatmäärin, niin että ihmiset tallasivat toisiaan, Jeesus rupesi puhumaan ensin opetuslapsilleen: "Varokaa fariseusten hapatusta, tekopyhyyttä. 
2. Ei ole mitään peitettyä, mikä ei paljastu, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi. 
3. Sen tähden, mitä te sanotte pimeässä, se kuullaan päivänvalossa, ja mitä te kammioissa kuiskaatte korvaan, se julistetaan katoilta."  
4. Ketä tulee pelätä? 
(Matt. 10:28-31) 
"Minä sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät sen jälkeen voi tehdä mitään enempää. 
5. Minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää häntä, jolla on valta tappaa ja sen jälkeen syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille: häntä pelätkää. 
6. Eikö viittä varpusta myydä kahdella kuparilantilla? Silti Jumala ei ole unohtanut yhtäkään niistä. 
7. Jopa kaikki teidän päänne hiuksetkin on laskettu. Älkää siis pelätkö, te olette arvokkaampia kuin paljot varpuset."  
8. Pyhän Hengen pilkka 
(Matt. 10:32,33, 12:32, 10:19,20) 
"Minä sanon teille: Jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika on tunnustava Jumalan enkelien edessä. 
9. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä. 
10. Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka pilkkaa Pyhää Henkeä, ei anteeksi anneta. 
11. Kun teitä viedään synagogiin ja viranomaisten ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, miten tai millä puolustautuisitte tai mitä sanoisitte. 
12. Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."  
13. Maallinen rikkaus on katoavaa 
Joku kansanjoukosta sanoi Jeesukselle: "Opettaja, sano veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön." 
14. Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Ihminen! Kuka on asettanut minut teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?"  
15. Sitten hän sanoi heille: "Olkaa valppaat ja karttakaa kaikenlaista ahneutta, sillä ihmisen elämä ei riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä olisi ylen määrin."  
16. Ja hän kertoi heille vertauksen: "Rikkaan miehen maa tuotti hyvin. 
17. Hän mietti mielessään: 'Mitä minä teen, kun minulla ei ole paikkaa, mihin kokoaisin satoni?' 
18. Sitten hän sanoi: 'Minäpä teen näin: puran aittani, rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken viljani ja omaisuuteni. 
19. Sitten sanon itselleni: Sieluni, nyt sinulla on varastossa paljon hyvää moneksi vuodeksi. Lepää, syö, juo ja iloitse!' 
20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois. Kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' 
21. Näin käy sen, joka kerää aarteita itselleen mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan luona."  
22. Jumalan huolenpito 
(Matt. 6:25-34,19-21) 
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä sanon teille: älkää olko huolissanne hengestänne, siitä mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, siitä mitä päällenne pukisitte. 
23. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. 
24. Katselkaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole varastoa eikä aittaa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! 
25. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 
26. Jos siis ette pysty näinkään vähäiseen asiaan, mitä te muusta murehditte? 
27. Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne tee työtä eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
28. Jos siis Jumala näin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla mutta huomenna joutuu uuniin, kuinka paljon ennemmin hän pukee teidät, te vähäuskoiset! 
29. Älkää siis etsikö, mitä söisitte tai joisitte, älkääkä murehtiko. 
30. Näitä kaikkia maailman kansat tavoittelevat. Teidän Isänne kyllä tietää, että te näitä tarvitsette. 
31. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin teille annetaan lisäksi myös nämä. 
32. Älä pelkää, sinä pieni lauma, sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan. 
33. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, ehtymätön aarre taivaisiin, minne varas ei ulotu ja missä koi ei turmele. 
34. Missä on teidän aarteenne, siellä on myös sydämenne."  
35. Isäntäänsä odottava palvelija 
(Matt. 24:45-51) 
"Olkoot kupeenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. 
36. Olkaa niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat herraansa, milloin hän palaa häistä, jotta he heti avaisivat hänelle oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. 
37. Autuaita ovat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy, asettaa heidät aterioimaan ja menee palvelemaan heitä. 
38. Autuaita ovat ne palvelijat, jotka hän tapaa näin tekemästä, tulipa hän sitten toisella tai kolmannella yövartiolla! 
39. Ymmärrätte kai, että jos talon isäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan. 
40. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista."  
41. Niin Pietari kysyi: "Herra, koskeeko tämä vertaus ainoastaan meitä vai kaikkia ihmisiä?" 
42. Herra vastasi: "Kuka siis on se uskollinen ja järkevä taloudenhoitaja, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta palvelusväestään ja antamaan jokaiselle määräosan viljaa ajallaan? 
43. Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan tapaa näin tekemästä! 
44. Totisesti minä sanon teille: tämä asettaa hänet koko omaisuutensa hoitajaksi. 
45. Mutta jos palvelija ajattelee sisimmässään: 'Herrani tulo viivästyy' ja alkaa lyödä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä, juoda ja juopotella, 
46. niin tuon palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei osaa odottaa, ja hetkenä, jota hän ei tiedä, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman kohtalon kuin epäuskoisille. 
47. Palvelijaa, joka tietää herransa tahdon mutta ei valmistaudu eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, piestään monilla lyönneillä. 
48. Sitä taas, joka tekee tietämättään sellaista, mikä ansaitsee lyöntejä, piestään vähemmän. Jokaiselta, jolle on paljon annettu, siltä paljon kysytään, ja jolle on paljon uskottu, siltä myös enemmän vaaditaan."  
49. Ei rauhaa vaan riitaa 
(Matt. 10:34-36) 
"Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle, ja kuinka tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! 
50. Mutta minut on kasteella kastettava, ja kuinka ahtaalle joudunkaan, ennen kuin se on täytetty! 
51. Luuletteko, että olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? En suinkaan, sanon teille, vaan riitaa! 
52. Sillä tästedes samassa talossa viisi riitaantuu keskenään: kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, 
53. isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtään vastaan ja tytär äitiään vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiaan vastaan."  
54. Ajan arvioiminen 
(Matt. 16:2,3) 
Sitten Jeesus sanoi kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, te sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tuleekin. 
55. Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, te sanotte: 'Tulee helle', ja niin tuleekin. 
56. Te tekopyhät! Maan ja taivaan ilmiöitä te kyllä osaatte arvioida, kuinka sitten ette osaa arvioida tätä aikaa? 
57. Miksi ette jo itse osaa päätellä, mikä on oikein?"  
58. Sovi riitasi 
(Matt. 5:25,26) 
"Kun menet riitapuolesi kanssa oikeuteen, yritä matkalla päästä sovintoon hänen kanssaan, ettei hän raahaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari luovuttaisi sinua oikeudenpalvelijalle ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankilaan. 
59. Minä sanon sinulle: sieltä sinä et pääse, ennen kuin maksat viimeisenkin kolikon."

 


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 12:1-59)


Jeesus opettaa kansaa 

1.Vain Luukas kertoo, että paikalla oli niin monta tuhatta "(myrias)", oikeastaan 'kymmenen tuhatta', mutta sanontaa käytetään myös suunnattoman suuresta joukosta. Jeesus aikoi puhua kaikille, mutta kääntyi aivan ensimmäiseksi opetuslastensa puoleen. Kaikki tiesivät, että pieni hapatus hapattaa koko taikinan. Se on hitaasti tapahtuva kehitys. Vrt. Matt 16:6 ja Mark 8:15. 
2.Ulkokullatun menettely on lyhytnäköistä. Kaikki tulee joskus päivänvaloon. Ulkokullattuna olemisen taito on suureksi osaksi sitä, että pystyy pitämään jotakin salassa. Kun tämä ei onnistu, henkilö paljastuu, ja ennemmin tai myöhemmin naamio putoaa. Teeskentelijä ei petä vain toisia, vaan myös itseään. Se on syntiä ja lisäksi täysin hyödytöntä. 
3.Talon katto oli paras mahdollinen puhujakoroke. Kaikki kadulla olijat kuulivat, mitä puhuja sanoi. Kammio, johon viitataan, oli talon perimmäisin huone. Samaa sanaa käytetään Matt 6:6:ssa ja 24:26:ssa. Alun perin sana tarkoitti varastohuonetta. 

4.Jeesus sanoi opetuslapsiaan ystäviksi. Hän käski heidän vapautua väärästä pelosta, niin että heillä voisi olla todellinen pyhä pelko (j. 5). On luonnollista pelätä ihmistä, joka voi lyödä kuoliaaksi, mutta sellaisen ihmisen valta on kuitenkin rajoitettu. Pelko voi ilmetä monella tavalla. Se voi johtaa siihen, että ihmiset käyttäytyvät kuin ulkokullatut ja teeskentelevät olevansa jotakin, mitä he eivät ole, ja se voi saada toiset kieltämään Jeesuksen, ks. j. 8 ja 9. Jeesus kutsuu heitä ystäviksi sen tähden, että hän arvostaa heitä ja lupaa heille erityisen varjeluksen. Kun ystävänä on Jeesus, on mieletöntä pelätä ihmisiä. 
5."Helvetti (geenna)" tulee heprean sanasta "ge hinnom", Hinnomin laakso. Tässä Jerusalemin ulkopuolella olevassa laaksossa oli aikaisemmin uhrattu lapsia Molokille (3 Moos 18:21; 1 Kun 11:7). Joosia lopetti kaiken sen (2 Kun 23:10), mutta laaksoa pidettiin kirottuna (Jer 7:31 ss.; 19:6). Uuden testamentin aikana paikkaa käytettiin jätteiden polttopaikkana. 
6.Jumalan suuri huolenpito ilmenee pienimmissäkin yksityiskohdissa. Hän välittää jopa varpusista, siitä viidennestäkin. Kun Matteus kertoo tästä, hän sanoo, että kaksi varpusta myydään yhteen ropoon (10:29). Jos varpusia osti kahdella rovolla, sai yhden kaupantekiäisiksi, siis viisi neljän asemesta. Sitä viidettäkään Jumala ei siis unohda! Hän näkee varpusista pienimmän ja heikoimmankin, ylijäämävarpusenkin! Jumalan pelkoon tulee liittyä uskon ja rakkauden Isään, joka huolehtii luomakunnan pienimmistäkin yksilöistä. 
7.Jumala tietää meistä sellaistakin, mistä meillä itsellämme ei ole aavistusta. Hän on jopa laskenut päämme hiukset. Kukaan ei ole lähempänä Jumalan palvelijaa kuin Jumala itse. Jeesus ei luvannut opetuslapsille, että he saisivat elää koko elämänsä vahingoittumattomina, mutta kun he kerran lähtevät tästä ajasta, se tapahtuu varmasti hänen tahtonsa mukaisesti. 
8.Täytyy olla vilpitön Kristuksen tunnustamisessa. Emme saa kieltää häntä sanoin emmekä teoin. Ihmispelko on oikeastaan kaikkien tällaisten vilpin muotojen perussyy. 

9.Kristuksen kieltäjä tekee tämän valinnan itse, ja se vahvistetaan taivaassa. Jeesus ei suotta pitänyt aiheellisena muistuttaa opetuslapsiaan siitä, sillä he elivät vihollisten ympäröimässä maailmassa. Yhtä ihana kuin ikuisuus on sille, joka pysyy uskollisena, yhtä kauhea se on uskottomalle. 
10.Matteuksella ja Markuksella puhe Pyhän Hengen pilkasta liittyy riivaajien ulosajamiseen ja väitteeseen, että Jeesus on itse riivattu. Siltä, joka on tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, puuttuu synnintunto, eikä sellainen ihminen tule koskaan kaipaamaan pelastusta. Juuri Pyhä Henki kutsuu ihmistä Kristuksen luokse. Joka on tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hän ei koskaan haluakaan saada syntejään anteeksi. Ihmisen Poikaa vastaan lausutut sanat annetaan anteeksi, mutta tähän asiaan ei pidä suhtautua kevyesti, katso j. 8-9. Pyhää Henkeä vastaan tehtyä syntiä ei voi saada anteeksi, sillä tuo synti merkitsee paatumusta ja Hengen työn kieltämistä. 
11.Opetuslasten pitäisi ennen kaikkea muistaa, että Pyhä Henki on heidän auttajansa. Hän antaa vainotulle Jumalan kansalle sen tarvitseman tuen. "Synagoogat" merkitsevät tässä juutalaisten taholta tulevia vainoja, kun taas "hallitukset ja esivallat" tarkoittavat sekä juutalaisia että pakanoita. Synagoogan vanhimmat vastasivat järjestyksen pidosta. "Huolehtia (merimnaè)" viittaa sekä aiheettomaan pelkoon että huolehtimiseen. Ei tulisi hätääntyä eikä joutua pakokauhun valtaan. 
12.Pyhän Hengen vertaaminen asianajajaan vastaa Jeesuksen opetusta Joh 14:16,17. Jos opetuslapset olisivat olleet yksin, heidän olisi pitänyt harkita tarkoin, mitä he sanoivat. Mutta nyt he eivät olleet yksin, vaan Henki itse johti heidän sanojaan ja puhui heidän välittämänään. Tämä oli täysin yliluonnollinen apu - innoitus. Mm. Paavali koki sen (2 Tim 4:17). Vrt. Luuk 21:14s. 
13.Yleisesti katsoen juutalainen perintölaki oli hyvin seikkaperäinen (5 Moos 21:15-17), mutta epäselviäkin tapauksia saattoi syntyä. Rabbiinit ratkaisivat usein sellaiset riidat. Tämä mies tahtoi, että Jeesus ajaisi hänen asiansa oikeudenmukaiseen päätökseen. Kenties Jeesuksen sanat tuomioistuimista antoivat hänelle aiheen tulla pyytämään, että Jeesus lausuisi mielipiteensä hänen hyväkseen. Mies oli yksi niistä, jotka olivat tyytymättömiä siihen, mitä heillä oli, ei siihen, mitä he itse olivat. Juutalaisen oikeuskäytännön mukaan vanhin veli sai kaksinkertaisen perinnön pystyäkseen elättämään äidin ja naimattomat sisarensa. 
14.Jeesus tuli johdattamaan ihmisiä Jumalan luo, mutta ei sen tähden, että heistä tulisi rikkaita kullan ja tavaran omistajia. Jeesus ei tehnyt samaa erehdystä kuin Mooses aikanaan (2 Moos 2:14). 

15.Jeesuksen sanat eivät olleet vain opetuslapsille, vaan koko kuulijakunnalle ja erityisesti tälle miehelle. Miehen asenne paljasti hänen luonteensa. Rahan himo on kaiken pahan juuri. "Kavahtaa (fylassè)", 'pitää varansa, vartioida, pitää silmällä, karttaa, välttää', tarkoittaa vihollisen varalta varuillaan oloa. 
16.On selvää, että Jeesus puhuu tässä kansalle (heille). Vertaus kuvaa, miten lyhyt elämä on eikä rikkaus voi sitä pidentää. Tärkeintä on olla rikas Jumalassa. Menestys ja rikkaus maailmassa saattavat olla suurempi koettelemus kuin vastoinkäymiset ja köyhyys. Rikkaan miehen nimeä ei ilmoiteta. Tällaisten rikkaiden nimi ei ole sen arvoinen, että se kannattaisi mainita. Jeesus ei tahtonut sanoa, että on väärin olla rikas. Aabraham oli rikas, mutta samalla hurskas. 
17.Hänen sydämensä ajatukset eivät olleet salassa häneltä, joka näkee sisimpäämme. Hän ei ajatellut: mitä minun pitäisi tehdä, vaan: mitä minä teen? Mies muistutti osaksi Naabalia (1 Sam 25:11), ja hän olisi hyvin voinut olla samanniminenkin, sillä Naabal merkitsee 'mieletön, hullu'. 

18.Mies käytti huomattavan usein sanaa "minä". Hän oli hyvin itsekäs. 
19.Hän puhui monista vuosista, mutta se olikin hänen viimeinen päivänsä. Hän teki siis laskuvirheen ajan arvioinnissa. Toinen kohtalokas erehdys oli, kun hän tarjosi sielulle ruumiin ravintoa. Hän eli täysin ristiriidassa Snl 27:1:ssä olevaan sanaan: »Älä huomispäivästä kersku.» 
20.Jumala pysäytti hänet, ja se oli hänen suunnitelmiensa järkyttävä päätös. Jumala ei ollut saanut hänen ajatuksissaan vähääkään sijaa, mutta häntä rikas mies ei voinut ajaa pois. Vanhurskaalta ja jumalaapelkäävältä ei vaadita sielua, sillä hän luovuttaa itse sielunsa Jumalalle. Mies oli mieletön, koska hän ei ottanut huomioon muuta kuin sen, minkä hän näki ja sillä hetkellä omisti. 

21.Itselleen eläminen on suurin virhe, minkä ihminen voi tehdä. Tässä kuvataan sitä onnetonta loppua, joka kohtaa kaikkia hengellisesti kuolleita. He kokoavat vain itselleen, eikä heille jää mitään, kun lähdön hetki tulee. Aarteiden kokoaminen Jumalaa ajattelematta on väärään rikkauteen luottamista. Rikkauden vaara ei ole omistaminen sinänsä, vaan se, että kokoaa vain itselleen ja on itsekeskeinen, vrt. Matt 6:19. 
22.Nyt Jeesus puhui jälleen opetuslapsilleen ja korosti, että heidän pitäisi kääntää ajatuksensa pois maallisista ja luottaa Isän kaikkivaltiuteen. Elämä on kaikesta huolimatta Jumalan lahja. 
23.Jumala, joka on Luoja ja elämän antaja, huolehtii myös siitä, mitä elatukseen tarvitaan, sekä ruoasta että vaatteista. Elämä on itse asiassa suurin lahja, ja se, joka on antanut suurimman, pitää kyllä huolen vähäisemmistäkin asioista. 
24.Meidän tehtävämme ei ole istuutua odottamaan, että Jumala antaisi meille kaiken valmiina ja ruokkisi meitä kuin lintuja. Ne eivät kylvä eivätkä leikkaa, eivätkä ne osaisikaan. Mutta vaikka Jumala ruokkii ne, se ei tarkoita, että hän ojentaisi valmiin ruoan niiden suuhun. Ne ovat päinvastoin jatkuvasti liikkeellä kokoamassa ruokaansa. Me kylvämme, leikkaamme ja kokoamme viljaa aittoihin, ja meidän tuleekin tehdä, mitä voimme. "Aitta (apothêkê", »apteekki»), sanalla on laajempi merkitys kuin käännöksestä ilmenee. Se voi tarkoittaa millaista varastohuonetta hyvänsä. Ehkäpä mies ei ollut vain maanviljelijä, vaan myös kauppias. Mutta mitä rikkaammaksi hän tuli, sitä enemmän hän tahtoi saada lisää. Kaarnetta eli korppia ei mainita muualla Ut:ssa, mutta Ps 147:9:n mukaan kaarneen poikasetkin saavat ruokansa, kun Jumala huolehtii niistä, vaikka kaarneita pidetäänkin saastaisina lintuina (3 Moos 11:15). Sana "katselkaa" on hyvin painokas. Tulee tarkoin panna merkille, mitä linnuille tapahtuu. Kaarneitten tiedon puute oli niiden siunaus, mutta rikkaan miehen tietämättömyys koitui hänelle kiroukseksi. Hän joutui kadotetuksi kaikesta vaivannäöstään ja huolehtimisestaan huolimatta, kun taas linnut pysyvät elossa ilman työtä ja huolia. 
25.Suurimmallakaan huolehtimisellamme emme pääse rajoituksistamme. Sen tähden murehtimisestamme ei ole vähääkään hyötyä. Kyynärä on sormenpäiden ja kyynärpään välinen etäisyys. 
26.Hän, joka antaa kasvun ja on lahjoittanut meille elämän, auttaa myös muissa tarpeissamme. Sen sijaan ihmisen, joka ei voi vähäisintäkään, ei pidä ajatella suuria. Vaikka kuinka murehtisimme emme kykene siihenkään, mikä Jumalalle on mitä helpointa. Miksi siis murehtia sitä, mikä on täysin Jumalan käsissä ja mistä hän on aina pitänyt huolen? 

27.Eläinkunnasta Jeesus siirtyy nyt kasvimaailmaan. Kukkien loisto kertoo, että Jumala tahtoo luoda ympärillemme kauneutta. 
28.Polttopuusta oli Palestiinassa puutetta, ja sen tähden ruohoa käytettiin usein polttoaineena. "Uuni (klibanos)" oli valmistettu savesta ja se oli pohjasta leveämpi kuin päältä. 
29.Ei ole tarkoitus, ettemme saisi huolehtia mistään. Jeesus korostaa tässä, ettemme saa murehtia näistä asioista. Tämä ei ole vain hyvä neuvo, vaan käsky. Huolestuneisuus rasittaa ihmistä ja tekee hänestä mihinkään kykenemättömän. 
30.Pakanat eivät tunne Jumalan varjelevaa huolenpitoa. Jotka sen tuntevat, tietävät, että ei ole syytä olla huolissaan. Opetuslasten tuli elää arkipäivän turhien huolten yläpuolella, koska heillä oli Isä, joka huolehtii heistä kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Hän on kaikkitietävä, kaikkivaltias ja täynnä rakkautta lapsiaan kohtaan. Hän toimii aina rakkautensa mukaisesti. 
31.Jumala pitää huolen omistaan, mutta hänen lastensa tulee rakastaa ja totella häntä sekä luottaa häneen. Jumalan valtakunnan tulee määrätä heidän elämänvaellustaan. Heidän on käännyttävä kielteisestä myönteiseen ajattelutapaan. Salomo on hyvä esimerkki henkilöstä, joka sai paljon enemmän kuin oli pyytänyt, 1 Kun 3:11-13. Ks. myös 1 Tim 4:8. 
32.Vaikka uskovia ei olekaan monia, heillä ei ole mitään pelättävää. Mitä avuttomampi lapsi on, sitä enemmän vanhemmat hänestä huolehtivat. Jeesus käytti tässä oikeastaan kolmea eri kuvaa puhuessaan Jumalan huolenpidosta ja vallasta: Paimen, Isä, Kuningas. Jumala antaa valtakunnan sille, joka sitä etsii, ja sen ohessa kaiken muun, mitä elämässä voidaan tarvita 0.31). 

33.Kehotuksen sisältö on, etteivät rikkaat laiminlöisi antaa köyhille ja keksisi tekaistuja syitä kitsautensa puolustamiseksi. Ihmisen tulee käyttää omaisuuttaan toisten auttamiseksi. Antaminen ei hyödytä vain saajaa, vaan myös antajaa, joka siten vapautuu ahneudestaan ja rakkaudestaan rahaan. »Olkoot ... ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää», 1 Kor 7:30. "Kukkaro (ballantia" sanasta "ballè", 'heittää'), paikka, johon rahat »heitettiin». 
34."Aarre" vaikuttaa ajatuksiin ja suunnitelmiin ja siitä tulee kaiken keskipiste. Jos se on maallinen, mieli maallistuu. Kysymys ei niinkään ole siitä, mikä aarre on, vaan siitä, missä se on. Sydämen tulee olla kiintynyt ainoaan tarpeelliseen. Ks. Matt 6:24. Raamatun kielenkäytössä "sydän" edustaa yleensä persoonallisuuden keskusta. 
35.Tässä painotetaan sanaa "teidän". Tehkööt muut mitä tahansa, mutta teidän täytyy olla valmiit. Tämä on vertaus kymmenestä neitsyestä tiivistetyssä muodossa (Matt 25:1-13). Siihen aikaan käytettiin yleensä leveitä, pitkiä vaatteita, jotka saattoivat olla haitaksi työssä, ellei ollut myös vyötä. Sen tähden kehotus vyötettynä olemisesta oli aiheellinen. Meitä kutsutaan olemaan valmiina työhön, valmiina lähtemään liikkeelle. 
36.Tehtävämme on odottaa Jeesusta, niin että voimme heti avata hänelle. Meidän tulee olla valmiina, kun hän saapuu. Sana "häät" voi tässä tarkoittaa mitä tahansa juhlaa yleisessä merkityksessä. "Palajaa (analyè)", sana, jota käytetään vain tässä ja Fil 1:23:ssa (»eritä»). Se tarkoittaa pois lähtemistä tai veneen kiinnitysköysien irrottamista. 
37.Tämä ei ole maallisesta elämästä otettu kuva, sillä täällä herra ei milloinkaan palvele palvelijoitaan. Tällaista on vain Jumalan kansan elämässä (22:27). Jumalan kansan palkka on aina jotakin odottamatonta. Jeesus teki näin (Joh 13:4), mutta hän teki sen silloin opettaakseen opetuslapsilleen nöyryyttä. Autuus ei perustunut siihen, että he olivat itse tehneet niin paljon, vaan kokonaan siihen, mitä heidän herransa tekisi heille palatessaan. 

38.Ensimmäistä yövartiota ei mainittu. Luultavasti juhla oli silloin vielä kesken. Myöskään neljännestä ei puhuttu mitään, sillä uusi päivä oli silloin jo valkenemassa. Roomalaiset jakoivat yön neljään vartioon, juutalaiset kolmeen (Tuom 7:19). Jos tässä tarkoitetaan juutalaisia yövartioita, kysymys on kahdesta viimeisestä. 
39.Varkaat yöllä kuvasivat odottamatonta tapahtumaa. Ks. 1 Tess 5:2; 2 Piet 3:10; Ilm 3:3; 16:15. Tämä kielikuvan vaihtaminen vetoaa terveeseen järkeen. "Murtautua (dioryssè)", oikeastaan 'kaivaa läpi'. Seinät olivat sellaista ainetta, jonka läpi varkaan oli helppo murtaa itselleen kulkutie. 
40.Jeesuksen sanojen johtopäätös oli, että heidän tuli olla aina valmiit. Kukaan ei tiedä, milloin se tapahtuu. 
41.Pietari oli hyvin helposti syttyvä ja otti usein johdon käsiinsä opetuslapsijoukossa. Hän oli varma siitä, että sanat koskivat opetuslapsia, mutta tarkoittivat o ne kaikkia muitakin? On mahdollista, että hän ajatteli enemmän palkkaa kuin velvollisuuksia. Juuri Pietari olisi sittemmin eniten tarvinnut tätä kehotusta (Matt 26:41), mutta hän unohti sen. Pietarin välihuomautus on hänelle sangen kuvaava ja muistuttaa hänen käyttäytymistään kirkastusvuorella. Siellä hän ei tiennyt, mitä sanoi (9:33). Kenties hän tuli kysyneeksi tätä kuultuaan Jeesuksen suuren lupauksen (j. 37). 
42.Jeesus vastasi Pietarin kysymykseen esittäen uuden kysymyksen. Se ei ollut vastaus siihen, mitä hän tahtoi tietää, mutta se oli asia, joka hänen oli välttämätöntä tuntea. Voi näyttää siltä, että Jeesus jatkoi opetusta ottamatta huomioon Pietarin kysymystä, mutta niin hän ei tehnyt. Roomalaisten suurilla maatiloilla oli tapana jakaa määrätyt ruoka-annokset joka päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi. Kun Jeesus luonnehtii huoneenhaltijaa, hän asettaa uskollisuuden ymmärtävyyden edelle. Todellisen viisauden alku on uskollisuus. 

43.Palvelija on jo autuas näin tehdessään, ja autuus tulee täysin ilmi hänen Herransa palatessa. Valvominen on tärkeätä, ja "näin tekevä" ihminen on myös uskollinen ja ymmärtäväinen. 
44.Hän jatkaa palvelemista, mutta tärkeämmällä paikalla. Jumala ei palkitse ketään vapauttamalla työstä tai sallimalla nauttia itsekkäästä hyvinvoinnista. Sitä ei uskollinen palvelija pitäisikään palkkiona. On kunnia saada palvella. 
45.Toisella palvelijalla oli väärä vapauden tunne. Kun hänen herransa ei tullut heti, hän ei uskonut hänen ensinkään saapuvan, ja niin hän otti itselleen suuria vapauksia. Kun hänen herransa tuli, palvelijan oli pakko luopua siitä, mitä oli aloittanut. Hän oli järkyttävällä tavalla pettänyt herransa luottamuksen. "Sanoa sydämessään" 'ajatella niin, että toivottu asia' toteutuisi. Miestä pidettiin luotettuna palvelijana, ja näytti uskolliselta tehtävässään, mutta sisimmältään hän osoittautui teeskentelijäksi. Niin kauan kuin hänen herransa oli paikalla, hänellä ei ollut tilaisuutta toteuttaa suunnitelmiaan, eikä silloin myöskään hänen todellinen luonteenlaatunsa tullut näkyviin. Mutta hänen herransa matkustettua pois hän osoitti, kuka hän oikeastaan oli. Hänestä tuli tyranni. 
46.Tällainen kauhea rangaistus ei ollut harvinainen siihen aikaan. Sama ajatus tulee esiin Hes 18:24:ssä . Matt 24:51:n mukaan hän sai osansa ulkokullattujen joukossa. Mies joutui sinne, mihin hän oikeastaan soveltui ja kuuluikin. Tässä ei mainita epäuskoisia, vaan uskottomat, joihin ei voi luottaa. 
47.Palvelija ei saanut rangaistusta vain siksi, että oli tehnyt pahaa, vaan myös siksi, ettei ollut tehnyt hyvää. Vrt. Jaak 4:17. 
48.Koska hän oli palvelija, hänen olisi pitänyt tietää herransa tahto, jos hän vain olisi halunnut ottaa selvää siitä. Ei ole olemassa »moraalista tietämättömyyttä». 

49.Puhe "tulesta" on esiintynyt jo Jeesuksen pelastustehtävän yhteydessä Johannes Kastajan ilmaisussa: »Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella» (3:16 ss.). Hän puhdistaa ja jalostaa Jumalan kansan ja saattaa sen täydelliseen yhteyteen Jumalaan. Jeesus näkisi jo mielellään tehtävänsä täyttyneenä. Hän ikään kuin puki silmänräpäykseksi sanoiksi jotakin, mitä hänen sisimmässään oli ja mitä ei muutoin lausuttu julki. Hänen sydämessään paloi liekki, joka piti heittää maan päälle. Hän sytyttäisi koko maailman tuleen sillä liekillä, joka hänen sisimmässään oli. 
50.Mutta miten ja milloin se tapahtuisi? Monet odottivat, että se tapahtuisi näynomaisesti »Eliaan tekona» (ks. 9:8,51-55 jne.). Mutta Jeesus viittaa tässä kuolemaansa. Mark 10:38:sta käy ilmi, että »kaste», jolla Jeesus piti kastaa, tarkoitti hänen kuolemaansa. Jeesus oli ahdistunut. Tämä on eräs merkki hänen todellisesta ihmisyydestään. 
51.Luonnollisesti Jeesus luo rauhaa, mutta hänen sanomansa saa aikaan myös hajaannusta. Risti on kaikille haaste. Juutalaisten tavanomainen ajatus oli, että Messias perustaisi tullessaan rauhan valtakunnan, mutta Jeesus ei halunnut heidän joutuvan itsepetoksen uhreiksi. Sana "ei (çkhi)" sisältää painokkaan kiellon. 
52.On parempi olla taistelussa, joka vie lähemmä Jumalaa kuin rauhassa, joka loitontaa hänestä. Pyhimmätkin inhimilliset siteet katkeavat Kristukseen suhtautumisen perusteella. Hänellä on ystäviä ja vihollisia sekä miesten että naisten joukossa. 
53.Perhesiteet olivat vahvat Uuden testamentin aikaan - ja kuitenkin ne voivat joutua tulikokeeseen, jopa katketa Kristuksen tähden. Usko Kristukseen on näet tärkeämpää kuin mikään muu. Risti on erottava tekijä. Kukaan ei voi suhtautua siihen puolueettomasti. 

54.Jeesus kääntyi nyt puhumaan kansalle, ja se voi viitata siihen, että edellä sanottu oli tarkoitettu opetuslapsille. Jeesuksen ympärille oli tässä tilanteessa kokoontunut suuri joukko ihmisiä, itse asiassa tuhansia (j. 1). Sade tuli lännessä olevalta Välimereltä (1 Kun 18:44), kun taas etelätuuli puhalsi kuivilta aavikkoalueilta 0.55). 
55.Palestiinan eteläpuolella oli aavikkoseutuja, sekä Siinai että Arabian autiomaa. Ei tarvittu paljonkaan viisautta, jotta saattoi ymmärtää sieltä puhaltavan tuulen tuovan mukanaan lämpöä ja kuivuutta. 
56.He keskittyivät ulkonaisiin asioihin ja laiminlöivät sen, mikä oli tärkeintä. He eivät nähneet ajan merkkejä, koska eivät halunneet nähdä niitä. Taivas oli heille tuntematon sen ulkonäköä lukuunottamatta. He osasivat tulkita tuulen sanomaa, mutta eivät Hengen. 
57.Tietoa heillä oli, mutta ymmärtämisen halu puuttui. Heidän olisi pitänyt kiiruhtaa etsimään sovintoa Jumalalta ja tehdä se muistuttamattakin. Ilman Jeesuksen läsnäoloa ja hänen antamaansa opetustakin heillä oli kylliksi tietoa pystyäkseen määrittelemään, mikä oli oikein. Sen tähden nämä ihmiset eivät voineet puolustaa itseään millään, mitä Paavalikin korostaa Roomalaiskirjeen 1. luvussa. 
58.Tästä pitäisi nähdä vaivaa Jumalan edessä. Kun on tultu tuomarin eteen, asia on käsiteltävä. On huolehdittava ajoissa siitä, etteivät asiat kehity niin pitkälle. 


Sivun alkuun

©2018 LUUKKAAN EVANKELIUMI - suntuubi.com