Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 21 

Lesken ropo 

(Mark. 12:41-44) 
Jeesus nosti katseensa ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun. 
2. Hän näki myös, miten köyhä leskivaimo pani siihen kaksi pientä lanttia. 
3. Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin kaikki muut. 
4. Kaikki nuo antoivat lahjansa liiastaan, mutta tämä antoi puutteestaan, kaiken, mitä hänellä oli elämiseensä."  
5. Jeesus puhuu tulevista tapahtumista 
Temppelin hävitys 
(Matt. 24:1,2; Mark. 13:1,2) 
Kun jotkut puhuivat, kuinka kauniilla kivillä ja lahjaesineillä temppeli oli koristettu, Jeesus sanoi: 
6. "Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä katselette, ei jää kiveä kiven päälle, vaan kaikki revitään maahan."  
7. Lopun merkkejä 
(Matt. 24:3-14; Mark. 13:3-13) 
Jeesukselta kysyttiin: "Opettaja, milloin se sitten tapahtuu? Ja mikä on merkkinä sen toteutumisesta?" 
8. Hän vastasi: "Varokaa, ettei teitä eksytetä! Monet tulevat minun nimessäni ja sanovat: 'Minä se olen' ja 'Aika on lähellä.' Älkää menkö heidän perässään! 
9. Ja kun kuulette sodista ja levottomuuksista, älkää pelästykö. Näiden kyllä täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule heti." 
10. Sitten Jeesus sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, 
11. tulee suuria maanjäristyksiä ja monin paikoin nälänhätää ja ruttoa. Pelottavia asioita tapahtuu ja taivaalla näkyy suuria ennusmerkkejä. 
12. Mutta ennen tätä kaikkea teihin käydään käsiksi ja teitä vainotaan. Teidät luovutetaan synagogiin ja vankiloihin ja teidät viedään kuninkaiden ja maaherrojen eteen minun nimeni tähden. 
13. Näin te joudutte todistamaan. 
14. Painakaa siis mieleenne, ettette etukäteen huolehdi, miten puolustaudutte. 
15. Minä annan teille sanat ja viisauden, jota vastaan kukaan teidän vastustajistanne ei kykene asettumaan tai väittämään. 
16. Jopa teidän vanhempanne, veljenne, sukulaisenne ja ystävännekin kavaltavat teidät, ja muutamia teistä tapetaan. 
17. Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden. 
18. Mutta ei hiuskarvakaan teidän päästänne joudu hukkaan. 
19. Kestävyydellänne te voitatte omaksenne elämän."  
20. Jerusalemin hävitys 
(Matt. 24:15-21; Mark. 13:14-19) 
"Kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä. 
21. Silloin ne, jotka ovat Juudeassa, paetkoot vuorille. Ne, jotka ovat Jerusalemissa, lähtekööt sieltä pois, ja ne, jotka ovat maaseudulla, älkööt menkö kaupunkiin. 
22. Sillä ne ovat koston päiviä, että täyttyisi kaikki, mikä on kirjoitettu. 
23. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Maassa on näet silloin suuri hätä ja viha tätä kansaa kohtaan. 
24. Monet kaatuvat miekan terään, toiset viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja pakanat tallaavat Jerusalemia, kunnes pakanoiden ajat täyttyvät."  
25. Merkkejä taivaalla ja maan päällä 
(Matt. 24:29-35; Mark. 13:24-31) 
"Auringossa, kuussa ja tähdissä on merkkejä, ja maan päällä on kansoilla ahdistus ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. 
26. Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, sillä taivaiden voimat järkkyvät. 
27. Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. 
28. Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."  
29. Vielä hän kertoi heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. 
30. Kun näette niiden puhkeavan lehteen, te tiedätte kuin itsestään, että kesä on jo lähellä. 
31. Samoin nähdessänne tämän tapahtuvan tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. 
32. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki tapahtuu. 
33. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa."  
34. Valvokaa! 
"Pitäkää varanne, ettei päihtymys ja juopottelu eivätkä maalliset murheet raskauta teidän sydäntänne, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta 
35. niin kuin ansa. Se päivä näet saavuttaa kaikki, jotka maan kamaralla asuvat. 
36. Valvokaa siis kaiken aikaa ja rukoilkaa, että saisitte voimaa(23) paeta kaikkea sitä, mikä on tapahtuva, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä."  
37. Päivisin Jeesus oli temppelissä opettamassa, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi. 
38. Ja koko kansa tuli varhain aamulla hänen luokseen temppeliin kuulemaan häntä.

 


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 21:1-38)


Lesken ropo 

1.Mark 12:41:n perusteella Jeesus istui temppelin uhriarkkua vastapäätä. Se oli naisten esipihassa. Oikeastaan uhriarkkuja oli kolmetoista. Niissä oli torvenmuotoinen aukko, johon rahat pantiin. Jeesus käänsi huomionsa kuulijoistaan siihen, mitä hänen lähellään tapahtui. Hän näki uhraajat, rikkaat ja köyhät. Antaminen on teko, joka tulee tehdä täysin tietoisena siitä, että Herra näkee sen. 
2.Jeesuksen käymien keskustelujen fariseusten ja kirjanoppineiden kanssa sekä hänen paluutaan ja viimeisiä aikoja koskevien puheittensa väliin sijoittuu kertomus, jonka avulla hän osoittaa osaavansa arvostaa uhraamista. Hän näkee, ketkä antavat, mitä he antavat ja miksi he antavat. Leski antoi molemmat roponsa. Hänhän olisi voinut pitää toisen, ja silti hän olisi antanut olosuhteisiin nähden suuren uhrin. Ropo "'lepton'" oli pienin raha, arvoltaan vajaan pennin, noin sadasosa miehen päiväpalkasta. 
3.Leski pani lahjaansa koko sydämensä, ja Jumala arvosti hänen uhriaan enemmän kuin toisten antamia suuria rahasummia, antoivatpa he sitten yltäkylläisyydestään tai tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin. Jeesus halusi opettaa heitä arvioimaan ihmisten tekoja oikein. Fariseukset tuomitsivat ulkomuodon nojalla, mutta tekojen oikeat arvioimisperusteet ovat ihmisen sisäiset vaikuttimet. 
4.Naista sanottiin köyhäksi, koska hänen omaisuutensa ei riittänyt hänen elatukseensa, kun taas rikkailla oli yllin kyllin ja he antoivat ylijäämän. Lesken uhri oli huomattavasti suurempi, sillä uhriarkun vierellä istuja tiesi, mitä uhraajille jäi jäljelle, niin leskelle kuin rikkaillekin. 
Jeesus puhuu takaisin tulemisestaan 

5.Mahdollisesti toiset ajattelivat, että jos kaikki olisivat antaneet yhtä vähän kuin leski, he eivät olisi voineet kustantaa näitä valtavia rakennuksia. Mutta kaikki eivät olleet köyhiä, niin kuin hän, ja jos he olisivat antaneet suhteellisesti yhtä paljon kuin nainen, uhriarkkuun olisi kerääntynyt valtavia rahasummia. 

6.Vaikka temppeli oli kaunis ja arvokas, vihollinen tulisi repimään sen maan tasalle. Jerusalemin tuomio lausuttiin juuri, kun opetuslapset ihailivat mitä hartaimmin sen kauneutta. Tämä on selvä Jeesuksen ennustus. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin nämä sanat toteutuivat yksityiskohtia myöten. 
7.Luukkaan kertomuksen pääasiallinen aihe on Jerusalemin hävitys. Mutta Jeesus puhuu tässä myös lopun ajasta. Markus kertoo, että tämän kysymyksen esittivät neljä Jeesuksen opetuslasta heidän ollessaan muista erillään. Kysyjinä olivat molemmat veljesparit, Pietari ja Andreas sekä Jaakob ja Johannes. Asiayhteydestä ilmenee, että Jeesus oli juuri temppelissä opettamassa (j. 37), ja hänen lähtiessään sieltä (Mark 13:1) opetuslapset alkoivat ihastella kauniita kiviä. Kun he sitten saapuivat Öljymäelle (Matt 24:3), nuo neljä opetuslasta kysyivät, milloin tämä kaikki tapahtuisi. 
8.Tässä mainitut merkit ovat vääriä, eikä niitä pidä sekoittaa oikeisiin. Väärät sanansaattajat tulevat käyttämään Jeesuksen nimeä ja ovat edustavinaan häntä. "Eksyttää (planaè)", 'johtaa harhaan, eksyttää'. Sana ilmaisee paljon enemmän kuin erehtymistä. Se tarkoittaa määrätietoista poikkeamista totuudesta. 
9.Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeiselle ajalle Jerusalemin hävitykseen saakka antoivat voimakkaan leimansa kapinat ja vastarintaliikkeet. Jakeen 8 alussa olevan varoituksen jälkeen Jeesus puhui Jerusalemin hävitystä edeltävistä tapahtumista, ja evankeliumien yhteisesityksestä käy selvästi ilmi, että hän ajatteli tässä myös lopun ajan tapahtumia, omaa tulemustaan. Jakeissa 12-19 hän kertoo opetuslapsille, mitä olisi odotettavissa lähiaikoina. Jakeissa 20-24 hän kuvaa Jerusalemin hävitystä. Jakeet 25-33 puhuvat hänen toisesta tulemuksestaan. 
10.Tässä ilmenee epätoivoinen tila maailmassa, jossa ihmiset eivät osaa elää rauhassa toistensa kanssa. Se ei ole paikallinen ilmiö, vaan kaikissa kansoissa tavattava piirre. Sanonta "sitten hän sanoi heille" osoittaa, että hänen puheessaan oli tauko, jonka jälkeen Jeesus selitti koko asian yksityiskohtaisesti. 
11.Jerusalemin hävitystä edeltävänä aikana tapahtui monta suurta maanjäristystä - Kreetalla, Roomassa, Fryygiassa, Laodikeassa ja muillakin paikkakunnilla. Nälänhätä ja kulkutaudit kulkevat usein käsi kädessä. Tällainen nälänhätä mainitaan Apt 11:28:ssa. Se tuli keisari Claudiuksen aikana vuonna 49 jKr. 

12.Synagoogassa tuomittavaksi joutuminen oli kaikesta huolimatta lievin rangaistus. Vrt. Matt 10:17. Pahempaa oli, kun heidät vietäisiin kuninkaiden ja maaherrojen eteen, ja pahin tuntuu olevan mainittu jakeessa 16, nimittäin lähimpien pettämäksi joutuminen. Mutta kaikki nämä kärsimykset ja vaikeudet koituisivat Jumalan asian hyväksi ja olisivat voimakkaita todistuksia (j. 13). 
13.Tässä on luonnollisinta ajatella sitä todistusta, jonka he itse lausuisivat vainotuiksi joutuessaan. Koettelemusten tiellä heille avautuisi tilaisuuksia todistamiseen, mitä he kenties eivät muutoin saisi. Tärkeänä ei pidetä tässä vainottujen syyttömyyden todistamista. Yleensä heidät tuomittiin syyllisiksi. Hehän tunnustivatkin olevansa syyllisiä - uskovansa Jeesukseen Kristukseen. Hyvä todistus liittyi heidän uskollisuuteensa (Fil 1:12-21), ja vielä enemmän evankeliumin totuuden vahvistamiseen. 
14.Opetuslapsia kehotettiin pysymään rauhallisina pahimmissakin olosuhteissa, sillä oikeastaan heillä ei ollut mitään pelättävää. Pyhä Henki puhuisi heidän suullaan (Mark 13:11). Näin merkittävä lupaus toistettiin useita kertoja. Ks. 12:11-12 ja Matt 10:19-20. 
15.Ilman vähäisintäkään valmistautumista he ovat jumalallisen viisauden ja tiedon välikappaleita. He saavat viisautta, niin että tietävät, mitä pitää sanoa, ja kyvyn sanoa sen. 
16.Perhe-elämässäkin syntyy syviä ristiriitoja, niin että lähiomaiset antavat toisiaan vihollisen käsiin. Kolme tämän kysymyksen tehneistä neljästä opetuslapsesta (j. 7), Pietari, Jaakob ja Andreas, kärsivät marttyyri kuoleman. Jeesus ei yrittänyt kaunistella asioita. Hän ei keventänyt tilanteen vakavuutta jättämällä ilmoittamatta tosiasioita. Mutta samanaikaisesti hän selvitti heille, että heillä ei ollut mitään pelättävää. Hän oli kaikesta huolimatta voittaja, ja he tulisivat voittamaan yhdessä hänen kanssaan. 

17.He joutuvat sekä juutalaisten että pakanoiden vihattaviksi. Siitä on paljon esimerkkejä jo apostolien ajalta. Vrt. Joh 15:18,21; Apt 24:5; 28:22; 1 Piet 2:12. Maailma on aina vihannut Kristuksen todellisia opetuslapsia, koska se on aina vihannut Kristusta (Joh 15:18). 
18.Lupaus ei merkitse sitä, että he eivät kärsisi tappioita eivätkä joutuisi väkivallan uhreiksi. Silloinhan Jeesus olisi kumonnut sen, mitä hän oli juuri sanonut, että monet menettäisivät henkensäkin (j. 16). Vainojen aikana kuolivat monet. He pääsivät Jumalan luo, mutta Jumalan seurakunta kesti kaikki hyökkäykset ja pääsi voittajaksi. 

19.Epäuskoisen maailman keino jonkin päämäärän saavuttamiseksi on vallan käyttö. Näin ei ole Jeesuksen opetuslasten laita. He turvautuvat muihin keinoihin ja odottavat kärsivällisinä Herran aikaa. Vrt. 9:24 ja 17:33. Kestävyys tarkoittaa järkkymättömyyttä uskossa Kristukseen. 

20.Tässä Jeesus vastasi kysymykseen, jonka opetuslapset olivat tehneet jakeessa 7. Tämä oli lopullinen ja todellinen merkki siitä, että Jerusalem hävitettäisiin. Opetuslapset olivat epäilemättä odottaneet Jerusalemin tuokiossa tapahtuvaa kohoamista Messiaan valtakunnan tyyssijaksi ja keskipisteeksi. Lähellä ei ollut tällainen korotus, vaan kaupungin hävitys. 
21.Mitään muuta ei ollut tehtävissä. Oli paettava niin pian kuin mahdollista. Juudeassa asui suuri osa väestöstä. Nyt pitäisi lähteä vuorille. Joka oli niin onnekas, että pääsi ulos kaupungista, sen ei pitäisi pyrkiä sinne takaisin. 
22.Tässä ei ole kysymys sellaisesta kostosta, jota kansa harjoittaa toista kansaa kohtaan. Jumala itse ryhtyy tuomitsemaan vihollisiaan, joiksi hänen oma kansansa oli tullut häntä kohtaan omaksumansa asenteen johdosta. 
23.Raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien olisi tietenkin muita vaivalloisempaa paeta kiireesti. Sana "voi" ei merkitse minkäänlaista tuomiota, vaan tuo ilmi säälin, nuo raukat. 

24.Juutalaisen historiankirjoittaja Josefuksen mukaan yli miljoona juutalaista sai surmansa hirvittävässä sodassa, kun Jerusalem kukistui vuonna 70 jKr. Sama lähde kertoo, että 97.000 vietiin vangiksi Egyptiin ja muihin maakuntiin. Sana "tallattavana" kuvaa alennustilaa, johon kaupungin valtaaminen sen saattoi (Jes 63:18). "Pakanain ajat" - pakanat panevat toimeen tuomion, mutta heidän aikansa on rajoitettu. Eräänä päivänä Jumala, joka on ajan herra, antaa lopullisen tuomionsa kohdata heitä. Miekan "terä (stoma)", sana merkitsee kirjaimellisesti 'suu' ja on käännetty niin useimmissa paikoissa Ut:ssa. Tämä jae on vain Luukkaalla. 
25.Nyt ennustus ei enää ole rajattu paikallisesti. Tässä puhutaan auringossa, kuussa ja tähdissä näkyvistä merkeistä. Ahdistus tulee koko maan ylle. Ennen Jerusalemin hävitystä toteutui osa merkeistä, mutta niitä ei ollut niin paljon eivätkä ne olleet niin laajoja verrattuna näihin, jotka nyt seuraavat. Vrt. sanonta »monin paikoin» jakeessa 11. 
26.Kaikki kulkee loppuaan kohden, kun Jumalan kaikkivaltias käsi tarttuu tällä tavalla asioihin. Ihmiset menehtyvät sekä tapahtumien vuoksi että siksi, että he pelkäävät odottaessaan vielä pahempia järkytyksiä. 
27.Sanonta "suurella voimalla ja kirkkaudella" viittaa kuninkaalliseen valtaan ja loistoon. Mutta hän, joka tulee, on kuitenkin Ihmisen Poika. Vrt. Dan 7:13. Nyt Kristus tulee takaisin noutamaan omansa luokseen. Tapahtuu ensimmäinen ylösnousemus sekä seurakunnan ylöstempaaminen. Ks. 1 Kor 15:23; Luuk 17:34-35; 1 Tess 4:16-17. 
28.Ne, jotka ovat murtuneet kärsimyksissä ja koettelemuksissa, saavat nostaa päänsä ja suoristaa itsensä. Sana "vapautus" puhuu lunastamisesta, joka tapahtuu sen tähden, että siitä on suoritettu kallis hinta. Nämä lohdutuksen sanat ovat vain Luukkaalla. 
29.Oli varma kesän merkki, kun viikunapuu ja muut puut alkoivat työntää esiin vihreitä versoja. Samana päivänä Jeesus aikaisemmin oli kironnut erään viikunapuun (Mark 11:12-14). Viikunapuu edustaa Raamatussa usein Juudan kansaa. Siinä tapauksessa muut puut kuvaavat tässä pakanakansoja. 

30.Kenenkään ei tarvitse katsoa almanakkaa tietääkseen, milloin kesä tulee. Sitä ei tarvitse kertoa toisille. Luonto itse ilmoittaa sen. Kesä tulee kevään jälkeen. 
31.Kaikki merkit julistavat, että Jumalan valtakunta on lähellä, ja se merkitsee kesän koittamista niille, jotka tähän valtakuntaan pääsevät. Jumalan valtakunta kuvaa Jeesuksen Kristuksen hallitsemista kirkkaudessa, mikä on luonnollinen seuraus hänen nykyisestä herruudestaan armossa. 
32.Tästä jakeesta on olemassa erilaisia tulkintoja sen mukaan, mitä sanonnalla "tämä sukupolvi" ymmärretään. Tavallisimmat tulkinnat ovat: 1) Jeesus tarkoitti, että hänen oma sukupolvensa saisi kokea Jerusalemin hävityksen. 2) Sukupolvi tarkoittaa ihmissukua, joka ei koskaan tule häviämään. 3) Jeesus tarkoitti niitä ihmisiä, joiden kanssa hän tässä tilanteessa oli tekemisissä. 4) Tapahtumien alun näkevä sukupolvi näkee myös niiden lopun. Ks. Matt 24:34. On kysymys valmistautumisesta Jeesuksen tulemukseen! 
33.Tämä on tiivistelmä koko ennustuksesta. Jeesus korostaa, että nämä hänen sanansa toteutuvat, kuten kaikki muukin, mitä hän on puhunut. Taivas ja maa ovat tässä ihmisten pystyttämien rakennusten vastakohtana, näitähän opetuslapset olivat ihastelleet (j. 5). Edessä olisi vielä paljon suurempi mullistus kuin Jerusalemin hävitys, vrt. 2 Piet 3:10-12. 
34.Jeesus päätti profeetallisen puheensa vakavaan muistutukseen siitä, että opetuslasten olisi aina odotettava Herransa paluuta. Jos he antaisivat tässä mainittujen asioiden raskauttaa itseään, he eivät pystyisi valvomaan. 
35.Tässä puhutaan ihmisistä, jotka istuvat kaikessa rauhassa tyytyväisinä välittämättä elämän todellisista arvoista. He joutuvat välinpitämättömyydessään ikään kuin ansaan, joka putoaa saaliin ylle äkkiä ja odottamatta. 

36.Aina valvominen tarkoittaa jatkuvaa odottamista. Odottaessaan ihminen kokee luonnolliseksi asiaksi rukoileminen. Hänellä on Jumalan antama hengellinen voima ja tasapaino, jonka ansiosta hän ei vaivu voimattomana maahan nähdessään Kristuksen tulemuksen kirkkaudessa. 

37.Näin Jeesus vietti viimeiset pääsiäistä edeltävät päivät odottaen kaikkea sitä, mitä sen yhteydessä tapahtuisi. Tiistai-illan jälkeen hän ei enää milloinkaan palannut temppeliin julistajana. Mark 11:11:n ja Matt 21:17:n mukaan Jeesus meni ainakin sunnuntai-iltana Betaniaan, joka oli Öljymäen toisella puolella olevalla rinteellä. On myös mahdollista, että hän vietti muutamia öitä Getsemanen puutarhassa. 
38.Vain Luukas mainitsee tämän mielenkiintoisen seikan. Ihmiset tulivat varhain temppeliin kuulemaan häntä. Muutamaa päivää myöhemmin kaikki muuttui, vrt. 23:18. Ihmiset eivät halunneet menettää mitään. Jeesuksen palava halu opettaa herätti myös kansassa innon kuunnella häntä. 


Sivun alkuun

©2018 LUUKKAAN EVANKELIUMI - suntuubi.com