Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Luku 23 

Jeesus Pilatuksen edessä 

(Matt. 27:1,2,11-14; Mark. 15:1-5; Joh. 18:28-38) 
Koko joukko nousi ja vei Jeesuksen Pilatuksen eteen 
2. ja alkoi syyttää häntä sanoen: "Olemme todenneet, että tämä mies johtaa kansaamme harhaan. Hän kieltää maksamasta veroa keisarille ja sanoo olevansa Kristus, kuningas." 
3. Pilatus kysyi häneltä: "Sinä siis olet juutalaisten kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot."  
4. Pilatus sanoi ylipapeille ja väkijoukolle: "En löydä mitään syytä rangaista tätä miestä." 
5. Mutta he pysyivät lujasti kannassaan ja sanoivat: "Hän villitsee kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti." 
6. Jeesus Herodeksen edessä 
Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. 
7. Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, koska tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa. 
8. Kun Herodes näki Jeesuksen, hän ilahtui kovasti. Hän oli näet jo kauan halunnut nähdä Jeesuksen, koska oli kuullut hänestä ja toivoi, että saisi nähdä hänen tekevän jonkin ihmeen. 
9. Hän esitti Jeesukselle monia kysymyksiä, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. 
10. Ylipapit ja kirjanoppineet olivat tulleet paikalle ja syyttivät Jeesusta kiivaasti. 
11. Silloin Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat kohdella Jeesusta halveksivasti. Kun he olivat pilkanneet häntä pukemalla hänet loisteliaaseen pukuun, Herodes lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. 
12. Sinä päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät. Aikaisemmin he olivat olleet toistensa vihamiehiä. 
13. Jeesus tuomitaan kuolemaan 
(Matt. 27:15-26; Mark. 15:6-15; Joh. 18:39-19:16) 
Pilatus kutsui koolle ylipapit, hallitusmiehet ja kansan 
14. ja sanoi heille: "Te toitte tämän miehen minun eteeni syyttäen häntä- kansan villitsijäksi. Minä olen teidän läsnä ollessanne tutkinut häntä enkä ole todennut häntä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte. 
15. Ei myöskään Herodes, sillä hän lähetti tämän miehen takaisin meidän eteemme. Hän ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman. 
16. Kuritettuani häntä minä siis päästän hänet vapaaksi." 
17. [Hänen oli näet aina juhlan aikana vapautettava heille yksi vanki.](26)
18. Silloin he huusivat kaikki yhdessä: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!" 
19. Barabbas oli heitetty vankilaan kaupungissa puhjenneen kapinan ja murhan takia. 
20. Pilatus puhui heille uudestaan, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen vapaaksi. 
21. Mutta kansanjoukko huusi vastaan: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!" 
22. Pilatus puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole löytänyt mitään syytä tuomita häntä kuolemaan. Kuritettuani häntä minä siis päästän hänet vapaaksi." 
23. Mutta he painostivat Pilatusta kovilla huudoilla vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi, ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. 
24. Niin Pilatus päätti, että heidän vaatimuksensa täytetään. 
25. Hän vapautti miehen, jota he vaativat ja joka oli heitetty vankilaan kapinan ja murhan takia, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallalleen. 
26. Jeesus viedään ristiinnaulittavaksi 
(Matt. 27:32,33; Mark. 15:21,22; Joh. 19:16,17) 
Kun sotilaat olivat viemässä Jeesusta pois, he ottivat kiinni Simonin, erään kyreneläisen miehen, joka oli tulossa pellolta, ja panivat hänet kantamaan ristiä Jeesuksen jäljessä. 
27. Jeesusta seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä. 
28. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. 
29. Sillä päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.' 
30. Silloin sanotaan vuorille: 'Kaatukaa meidän päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.' 
31. Jos näin tehdään vihannalle puulle, mitä sitten tapahtuu kuivalle!"  
32. Jeesus ristillä 
(Matt. 27:34-44; Mark. 15:23-32; Joh. 19:18-27) 
Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin Jeesuksen kanssa surmattavaksi. 
33. Kun saavuttiin paikalle, jota kutsutaan Pääkalloksi, sotilaat ristiinnaulitsivat siellä Jeesuksen ja pahantekijät, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. 
34. [Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät." ](27) Sotilaat jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa. 
35. Kansa seisoi ja katseli. Hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut. Auttakoon nyt itseään, jos hän on Jumalan Voideltu, se valittu." 
36. Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He menivät hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä 
37. ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi." 
38. Hänen päänsä yläpuolella oli myös kirjoitus(28): "Tämä on juutalaisten kuningas." 
39. Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!" 
40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? 
41. Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa." 
42. Sitten hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 
43. Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa."  
44. Jeesus antaa henkensä 
(Matt. 27:45-56; Mark. 15:33-41; Joh. 19:28-30) 
Oli jo noin kuudes tunti. Silloin koko maan ylle tuli pimeys, jota kesti yhdeksänteen tuntiin asti, 
45. sillä aurinko oli pimentynyt. Temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia, 
46. ja Jeesus huusi kovalla äänellä: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni."  Sen sanottuaan hän antoi henkensä. 
47. Kun sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän antoi kunnian Jumalalle sanoen: "Tämä mies oli todellakin vanhurskas." 
48. Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintaansa ja menivät pois. 
49. Mutta kaikki Jeesuksen tuttavat - myös naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta asti - seisoivat kauempana katselemassa tätä kaikkea. 
50. Jeesus haudataan 
(Matt. 27:57-61; Mark. 15:42-47; Joh. 19:38-42) 
Muuan Joosef-niminen mies, joka oli neuvoston jäsen, hyvä ja hurskas mies, 
51. ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä ja tekoa. Hän oli kotoisin Arimatiasta, juutalaisten kaupungista, ja odotti Jumalan valtakuntaa. 
52. Joosef meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. 
53. Otettuaan sen alas ristiltä hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään. 
54. Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamassa. 
55. Naiset, jotka olivat tulleet Jeesuksen kanssa Galileasta, seurasivat Joosefin perässä. He katselivat hautaa ja näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin sinne. 
56. Palattuaan kotiinsa naiset tekivät hyvänhajuisia yrttivoiteita ja öljyjä, mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.

 


(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 23:1-56)


Kuulustelu Pilatuksen luona 

1.Oli edelleen varhainen aamu (Joh 18:28). Juutalaisten Suurelta neuvostolta poistettiin oikeus julistaa kuolemantuomioita noin vuonna 30 jKr., siis samoihin aikoihin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen kanssa. Pilatus oli tuohon aikaan Palestiinaa hallitseva roomalainen maaherra. 
2.Syytökset olivat poliittisluontoisia. Ensimmäinen oli täysin perätön ja väärä. Toinen oli suoraan Jeesuksen opetuksen vastainen (20:21-25). Kolmas oli totta, mutta ei siinä mielessä kuin he Pilatukselle esittivät. 
3.Tässä kysymykset ja vastaukset on tiivistetty lyhyeen muotoon. Toiset evankelistat esittävät enemmän yksityiskohtia. Pilatus ei kysynyt vain kuulemiensa syytösten pohjalta, vaan hän halusi kuulla Jeesuksen oman käsityksen: »Sinäpä sen sanot.» Jeesus antoi tässä Pilatuksen edessä hyvän tunnustuksen, 1 Tim 6:13. 
4.Pilatus havaitsi pian Jeesuksen olevan poliittisesti vaaraton eikä sen tähden tahtonut puuttua millään tavalla hänen tuomioonsa. Hän halusi päästä eroon koko asiasta. Mahdollisesti joku oli jo tullut pyytämään, että yksi vanki vapautettaisiin (Mark 15:8). Joka tapauksessa Pilatuksen ensimmäinen ajatus oli vapauttaa Jeesus. 

5.Jeesusta kuulusteltaessa kansa toimi täysin uskonnollisten johtajiensa mukaan. Se vaati, että Jeesus tuomittaisiin kuolemaan (jj. 13-23). Poliittista Messiasta se kyllä seuraisi, mutta koska Jeesus ei suostunut siihen, hänet hylättiin. Pilatuksen haluttomuutta tuomita Jeesus ei otettu huomioon. Hyökkäykset kävivät ankarammiksi ja Jeesukselle vaadittiin kuolemantuomiota. Tähän mennessä oli vielä toimittu tietyn järjestyksen ja lain muodollisuuksien mukaan. Nyt vaadittiin kansan tahdon noudattamista. Jeesusta syytettiin kapinasta. 
6.Pilatus ilahtui ja helpottui kuullessaan sanan Galilea. Se merkitsi sitä, että hän pääsisi kiusallisesta tilanteesta lähettämällä vangin Herodeksen luo. Näin hän voisi myös osoittaa tälle tietynlaista kunnioitusta, ja se lieventäisi heidän välillään vallitsevaa kireyttä. Luuk 13:1:ssä kerrottu tapaus saattoi olla syy heidän väliseensä jännittyneeseen suhteeseen. 
7.Koska Jeesus oli galilealainen, lain mukaan vain sen maakunnan hallitsija voi tuomita hänet, vaikka häntä syytettäisiin Jerusalemissa. Tämä Herodes - oikeastaan Herodes Antipas - oli Herodes Suuren poika. Hän oli myös tuominnut Johannes Kastajan kuolemaan. 
Kuulustelu Herodeksen luona 

8.Herodes oli kuullut paljon Jeesuksesta (vrt. 9:9), mutta hän ei ollut koskaan onnistunut tapaamaan tätä merkillistä profeettaa. Nyt hän ilahtui saadessaan nähdä hänet, ja samanaikaisesti hänelle oli varmastikin mieleen se, että roomalainen maaherra tunnusti hänen arvovaltansa. Hän oli aikaisemmin pelännyt Jeesuksen olevan Johannes Kastaja, joka oli noussut kuolleista (9:7-9), mutta luultavasti hän oli nyt jo voittanut tämän pelon. 
9.Jeesus ei halunnut kertoa toiminnastaan sellaisen miehen edessä, jolla oli niin alhaiset päämäärät kuin Herodeksella. Kuningas toivoi vain saavansa nähdä jonkin merkillisen ihmeen. Totuuden hän oli jo aikaisemmin kuullut Johanneksen suusta. 

10.Jeesuksen katkerat vihamiehet olivat koko ajan seuranneet hänen kannoillaan ja tehneet kaikkensa, jotta hänet olisi tuomittu syylliseksi. Nyt näytti viimeinkin siltä, että he olivat saavuttaneet tavoitteensa. Ei ole varmaa, kuuliko Herodes, mitä he sanoivat. Hän ei tuntenut olevansa millään tavalla vastuussa Suurelle neuvostolle. Pilatus oli lähettänyt uskonnolliset johtajat Herodeksen luo, j. 15. He kuuntelivat Herodeksen kysellessä Jeesukselta, ja kun Jeesus ei vastannut, he esittivät yhteen ääneen syytöksensä. He puhuivat innokkaasti ja syyttivät kiivaasti häntä. 
11.Kun Herodes ei saanut Jeesusta tekemään mitään ihmettä, hän ei ollut enää kiinnostunut. Pilatuksen tavoin hänkin halusi väistää vastuuta. He pilkkasivat Jeesusta miehenä, jolla oli ihmeidentekijän maine, mutta joka ei pystynyt todistamaan olevansa sellainen. 
12.Epäilemättä sekä Rooman maaherra että kuningas Herodes toivoivat tämän avulla lisäävänsä poliittista vaikutusvaltaansa. Raamattu ei kerro, miksi heistä oli tullut toistensa vihamiehiä. Sitä paitsi rajanaapureina olevien alueiden välille saattoi helposti syntyä riitoja, varsinkin kun kysymyksessä olivat kansat, joilla oli erilaiset kulttuuriperinteet. 
Jeesuksen tuomitseminen 

13.Suuri osa niistä ihmisistä, jotka voitaisiin katsoa Jeesuksen vastustajiksi, tunnusti saman kuin Pilatus: Jeesus ei ollut syyllinen. Näin sanoivat Herodes, Pilatuksen vaimo, Juudas Iskariot, ristillä ollut ryöväri ja ristiinnaulitsemisessa palvellut sadanpäämies. On ilmeistä, että Pontius Pilatus ei halunnut tuomita Jeesusta. Hän oli täysin tietoinen siitä, että jos hän sen tekisi, se tapahtuisi juutalaisten vaatimuksesta, ja tuomio olisi silloin puolueellinen. Tällainen olisi häpeäpilkku Rooman kunniassa. Hän yritti neljä kertaa välttyä julistamasta Jeesukselle kuolemantuomiota: a) Hän pyysi juutalaisia hoitamaan asian itse, Joh 19:6-7. b) Hän yritti siirtää vastuun Herodekselle, Luuk 23:7. c) Hän yritti vapauttaa Jeesuksen, Mark 15:6-9. d) Hän pyrki sovitteluratkaisuun antamalla hänet ruoskittavaksi. Luuk 23:22. 

15.Herodeksen olisi pitänyt tuntea asia parhaiten, koska hän hallitsi Galileaa, jossa Jeesus oli enimmäkseen toiminut. Mutta Herodes ei tietänyt Jeesuksen tehneen mitään rikosta. 

16.Kuritus oli oikeastaan ankara rangaistus. Siinä syytettyä lyötiin paljaaseen selkään nahkaruoskalla, johon oli kiinnitetty kiviä ja metallinpalasia. Toisinaan vanki kuoli tällaiseen käsittelyyn. Sana "kurittaa" korostaa, että Pilatus ei pitänyt tätä rangaistuksena jostakin Jeesuksen tekemästä rikoksesta. Se oli lähinnä varoitus, että hän vastaisuudessa olisi varovaisempi. Tähän kätkeytyi myös Pilatuksen toivomus saada kansan vaatimukset tyydytetyiksi. 

17.Tämä jae puuttuu joistakin käsikirjoituksista. Vrt. Mark 15:6. Ei tiedetä, miten tämä roomalainen tapa syntyi, mutta se oli ollut käytössä jo pitkään. 
18.Juutalaiset yrittivät saada Pilatuksen vakuuttuneeksi siitä, että Jeesus oli paljon vaarallisempi rikollinen kuin Barabbas, joka oli tunnettu rosvo. "Barabbas - Bar Abba", oikeastaan 'isän poika'. Vanha perimätieto väittää, että hänenkin nimensä oli Jeesus. 
19.Jeesusta syytettiin muun muassa siitä, että hän oli kapinan nostattaja, j. 2 ja 5, mikä syytös oli täysin perätön. Sen sijaan todellinen kapinoitsija piti vapauttaa. Vrt. Apt 3:14. 
20.Matteus on kuvannut Pilatuksen puhetta mm, näin: »Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle?» (27:22). Maaherra oli saanut tilaisuuden, ja hän menetti sen. Nyt hän sai sanoa vain muutaman sanan, minkä jälkeen hänet keskeytettiin (j. 21). 
21.Ristiinnaulitseminen oli kuolemantuomio, jota ei käytetty Rooman kansalaisille. Mutta juutalaisten orjien tapauksessa se oli yleinen. Sitä ei pidetty vain tuskallisimpana, vaan myös halveksituimpana kuolintapana. Teonsanan muoto osoittaa, että he huusivat toistuvasti. 

22.Pilatus toisti sanat, jotka hän oli lausunut jakeissa 14 ja 16. Näyttää kuin hän olisi unohtanut olevansa maan korkein viranomainen ja saavansa toimia Rooman keisarin puolesta. Tuomari oli hän, ja nyt hän miltei rukoili kansanjoukkoa. Nyt hän pyrki taas aikaisemmin ehdottamaansa sovitteluratkaisuun (j. 16). 
23.Kansa huusi vain enemmän huomatessaan, miten epävarma ja heikko Pilatus oli. Se saikin, mitä se halusi. Hän antoi kansan huudon vaikuttaa päätökseensä. 
24.Pilatus ei halunnut vaarantaa tässä tilanteessa omaa asemaansa, vaikka se vaati syyttömän ihmisen hengen. Hän ei julistanut kuolemantuomiota rikoksen tähden, vaan siksi, että kansa vaati sitä. Hänen heikkoutensa tuli Jeesuksen vihaajien avuksi, vaikka hän itse ei häntä vihannutkaan. Näin hän on elävä esimerkki niistä Jeesuksen sanoista, että joka ei ole hänen puolellaan, on häntä vastaan. 
25.Myöhemmin Jeesuksen opetuslapset ymmärsivät Vanhan testamentin ennustusten täyttyneen siinä, mitä Pilatuksen ja Herodeksen luona tapahtui. Vrt. Apt 4:25-28; Jes 53:12. Suuren neuvoston tahto oli, että Jeesus ristiinnaulittaisiin, mutta roomalaisten oli julistettava tuomio. Juuri tämä tapahtui. Tuomari antoi kansanjoukolle periksi. Hän luopui omasta vallastaan eikä enää välittänyt tuomion oikeudenmukaisuudesta. Tämän kaiken hän teki vain ihmisjoukkoa mielistelläkseen. Pilatus petti roomalaisten ylpeyden, ne pylväät, joiden varassa Rooman kaupunki lepäsi: Rooman vallan (miekka) ja Rooman lain (oikeus). Hän pelkäsi osaksi kansaa ja osaksi sitä, että sen johtajat valittaisivat hänestä Tiberiukselle, keisarille. 
Via Dolorosa 

26.Tuomitun piti itse kantaa ristin poikkipuu teloituspaikalle. Jeesuskin teki niin (Joh 19:17). Simon Kyreneläinen pakotettiin kantamaan sitä matkan loppuosa. Kyrene oli Pohjois-Afrikassa oleva kaupunki, joten Simon oli luultavasti tummaihoinen. 

27.Ei tiedetä, ketkä häntä seurasivat. Ehkä mukana oli osa niistä, jotka olivat olleet häntä tuomitsemassa. Naiset kulkivat varmasti aivan hänen jäljessään, koska hän saattoi puhua heidän kanssaan. He itkivät häntä niin kuin kuollutta. Ei myöskään tiedetä, missä opetuslapset olivat, mutta he olivat jo jättäneet hänet ja paenneet. 

28."Jerusalemin tyttäret" on kaunis ilmaisu. Hän selitti, että heidän ei pitäisi itkeä häntä. Se, mitä hänelle tapahtui, oli välttämättömyys ja kuului Jumalan pelastussuunnitelmaan. Sana "vaan" on painokas. Heidän piti pikemminkin itkeä niitä, joilla oli syytä murehtia, nimittäin Jerusalemin asukkaita. 
29.Jeesus näki tuon kauhean ajan lähestyvän, kun niitä, joilla ei ollut lapsia ja jotka sen tähden yleisesti leimattiin Jumalan rankaisemiksi ja kiroamiksi, pidettäisiin kaikkia muita onnellisempina. Profeetallisella katseella hän näki Jerusalemin roomalaisten sotajoukkojen piirittämänä ja ennusti silloin vallitsevan hirvittävän sekasorron. 
30.Jeesus puhui tässä edelleen Jerusalemin hävityksestä, mutta samat sanat lausutaan Ilm 6:15-17:ssa sen päivän yhteydessä, jolloin Karitsan viha kohtaa kaikkia niitä, jotka eivät ole tulleet tuntemaan Jumalaa. Katso myös Hoos 10:8. He pitävät nopeaa äkkikuolemaa parempana kuin sitä, mitä he nyt kokevat. 

31.On aivan selvää, että Jeesus tarkoitti tuoreella puulla tässä itseään, kun taas kuiva puu kuvaa juutalaisia. Jumalan tuomio kohtaisi nyt häntä, vaikka hän ei ollut tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman. Mutta voidaan myös ajatella, että hän tarkoitti tuoreella puulla Jerusalemin mahdollisuuksia ja kevätaikaa, kun talvi oli vielä edessä päin. 
32.Sana, joka on käännetty "pahantekijä", tarkoittaa maantierosvoa ja ryöstäjää, mutta on mahdollista, että he olivat vallankumouksellisia kapinoitsijoita. Nyt täyttyi ennustus Jes 53:12: Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon. 
Ristiinnaulitseminen 

33.3 Moos 24:14:n mukaan teloitukset oli suoritettava »leirin ulkopuolella», siis kaupungin muurin ulkopuolella. "Pääkallonpaikka" eli Golgata oli Jerusalemin ulkopuolella. Vrt. Hebr 13:11-13. Nimensä paikka oli luultavasti saanut ulkomuotonsa vuoksi. Vanha perimätieto väittää Aadamin haudatun sinne. 

34.Tämä Jeesuksen rukous puuttuu joistakin käsikirjoituksista. Hän käytti Isä meidän -rukouksen viidettä rukousta. Stefanus rukoili samoin (Apt 7:60). Joh 19:23 ss. osoittaa, miten sotilaat heittivät arpaa ihokkaasta ja jakoivat muut vaatteet keskenään. Jakeen loppuosa on Ps 22:19:ssä olevan ennustuksen täyttymys. 
35.He eivät itse tietäneetkään, miten totta he puhuivat. He eivät ajatelleet, että Messias pelasti toisia kuolemallaan. Jeesus Kristus ei pelastanut itseään, vaan hänen tarkoituksensa oli pelastaa muut. Juuri sitä varten hän tuli, eikä lunastustyötä voitu suorittaa millään muulla tavalla kuin olemalla pelastamatta itseään. Kansaa, joka "katseli" ja hallitusmiehiä, jotka "ivasivat", kuvataan Ps 22:8:sta otetulla sanonnalla. Se toteutui nyt. - "Se valittu", Herran kärsivä palvelija, Jes 42:1, on Messiaan nimitys. 
36.Sotilaat saivat oletettavasti lisää rohkeutta ivata häntä kuullessaan hallitusmiesten pilkan (j. 35). Vain Luukas kertoo tämän. Tuo tapahtui ennen pimeän tuloa, eikä se kuulu siihen yhteyteen, mistä kertovat Matt 27:46-49; Mark 15:34-36 ja Joh 19:28-30. Se, minkä muut evankelistat esittävät, tapahtui pimeän tultua. Hapanviini, viinietikka, oli tavallinen juoma siihen aikaan. Myös Ps 69:22:n ennustuksen piti täyttyä Jeesuksessa. Hapanviini maistui pahalta ja lisäsi hänen tuskaansa. Se oli myös huumaavaa ainetta. Sitä käytettiin joko tuskien lieventämiseksi tai kidutuksen kestoajan pidentämiseksi. 
37.Juutalaiset pilkkasivat Jeesusta siksi, että hän oli heidän mielestään avuton Messias (j. 35). Hän ei pystynyt auttamaan edes itseään. Sen tähden hän oli myös aivan kelvoton pelastamaan Israelia. Uskonnollisesti tietämättömät roomalaiset sotilaat ivasivat häntä juutalaisten kuninkaana, jolla ei ollut kruunua, valtakuntaa eikä sotajoukkoja. 
38.Ristin päällekirjoitus oli laadittu kolmella kielellä: kreikaksi, latinaksi ja hepreaksi (Joh 19:20). Kreikka oli maailmankieli, latina roomalaisten ja heprea juutalaisten kieli. Tapana oli kiinnittää ristiin kirjoitus, joka selitti, millaisen rikoksen tuomittu oli tehnyt. 

39.Sekä Matteus (27:44) että Markus (15:32) sanovat molempien ryövärien aluksi herjanneen häntä. Toinen heistä kuitenkin muutti mielensä (j. 40). Toisen pahantekijän esittämä kysymys vaati vahvistavaa vastausta, mutta hän kysyi sen varmasti ivallisessa mielessä. Vain Luukas kertoo tämän suoraan (j. 39-43), Matteus ja Markus mainitsevat näin tapahtuneen. 
40.Hänen sanansa osoittavat selvästi, että hänelle oli tapahtunut jotakin. Jeesus itse vahvisti, että kysymyksessä oli todellinen parannus (j. 43). 
41.Pahantekijä näki Jeesuksen puhtauden ja pyhyyden valossa oman syntisyytensä. Hän ymmärsi, miten suuri ero oli keskimmäisellä ristillä riippujan ja heidän välillään. Se yhteys, jonka hän sai Jeesukseen heidän riippuessaan ristillä, riitti saamaan hänet vakuuttuneeksi tästä. Jeesus oli tuomittu samaan rangaistukseen kuin nämä kaksi rikollista, mutta mikä ero heillä olikaan! 
42.Ryövärin sanat osoittivat hänen tehneen parannuksen sekä uskoneen Jeesukseen. Hän tunnusti itse asiassa paljon: että sielu ei kuolisi ruumiin mukana, että oli olemassa toinen maailma, että Kristuksella oli valtakunta, jonka hän ottaisi hallintaansa, vaikka joutuikin kärsimään. Hän uskoi myös, että Kristuksella oli sen valtakunnan avain, vaikka hän nyt riippui ristillä ja kärsi. Edelleen ryöväri ilmaisi näillä sanoilla haluavansa uskoa sielunsa iankaikkisen pelastuksen vierellään kuolevan Vapahtajan varaan. Hän ei toivonut vapautuvansa ristiltä, vaan pelastusta sielulleen. 

43.Kuolemaantuomittu rikollinen otti Kristuksen vastaan elämänsä viime hetkillä, ja hänestä tuli ensimmäinen, joka pääsi paratiisiin uskomalla ristiinnaulittuun (1 Kor 1:18). Sana "paratiisi" on vanhasta persiasta saatu lainasana ja merkitsee oikeastaan 'aidattua puistoa tai puutarhaa'. Septuagintassa sanaa on käytetty Eedenin puutarhasta. Tässä se kuvaa pelastettujen kuolemanjälkeistä väliaikaista olotilaa. 
Jeesuksen kuolema 

44.Kuudes hetki oli kello 12 päivällä. Pimeys kesti kolme tuntia, siis sen ajan, joka tavallisesti on valoisinta. Jeesus riippui ristillä kuusi tuntia, ennen kuin antoi henkensä. 

45.Kysymyksessä ei ollut tavallinen auringonpimennys, koska oli täydenkuun aika, kuten aina pääsiäisenä. Pimeys oli siis yliluonnollinen ilmiö. Repeytynyt esirippu kuvasi Jeesuksen omaa ruumista (Hebr 10:20). Kun hän kärsi kuoleman lihassa (1 Piet 3:18), tie Jumalan pyhäkköön avattiin kaikille, jotka uskovat häneen. Kivistä rakennetun temppelin aika päättyi, kun Jeesus sääti uuden liiton oman lunastustyönsä pohjalla ja hänestä tuli ainoa tie Jumalan luo (Joh 14:6). Temppelin esirippu eristi pyhäkön muusta osasta sisimmän ja tärkeimmän osan, kaikkeinpyhimmän. Vain juutalaisella ylimmäisellä papilla oli lupa mennä esiripun sisäpuolelle yhtenä päivänä vuodessa. Nyt Kristus raivasi tien kaikille. Armoistuimelle tuli avoin pääsy (Hebr 4:16). 
46.Ensimmäiset evankeliumeihin kirjoitetut Jeesuksen lausumat sanat ovat: »Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?» Viimeiset sanat, jotka hän lausui Golgatalla ennen kuolemaansa, olivat: »Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni.» Samat sanat ovat Ps 31:6:ssa, ja näillä sanoilla juutalaisten lasten oli tapana rukoilla iltarukouksensa siihen aikaan. Kuolevan ääni ei yleensä ole kovin voimakas, mutta Jeesuksen laita oli toisin. Hän huusi kovalla äänellä, sillä kaikkien piti kuulla hänen viimeiset sanansa. 
47.Sadanpäämies oli nähnyt kaiken, mitä tapahtui, ja tämä kuolevan kovaääninen huuto vaikutti myös varmasti häneen voimakkaasti ja vakuuttavasti. Hän ymmärsi, että Jumala oli kaikessa tässä mukana. 
48.Rintaansa lyöminen oli merkki katumisesta (18:13). Ihmiset olivat tulleet katsomaan suurta nähtävyyttä. Nyt he ymmärsivät sen sijaan Jumalan tuomion ja lähtivät paikalta aivan toisin tuntein kuin olivat sinne tulleet. Jumala puhutteli heitä väkevällä tavalla. Monet heistä kuulivat varmasti Pietarin saarnan muutamaa viikkoa myöhemmin helluntaipäivänä. 
49.Nämä eivät nähneet tapahtumaa samalla tavalla kuin muu kansa. He seisoivat kauempana ja näkivät, että hän, johon he olivat toivonsa panneet, antoi nyt henkensä. Hänen kuollessaan romahti myös heidän toivonsa (24:21). Mutta myöhemmin he todistivat voimakkaasti ja rohkeasti siitä, mitä olivat nähneet ja kuulleet (Apt 4:33). 
Jeesuksen hautaaminen 

50.Sana "neuvoston jäsen" ilmaisee Joosefin kuuluneen juutalaisten Suureen neuvostoon. Hän lienee ollut poissa, kun Jeesuksen kohtalosta päätettiin, sillä päätös oli ollut yksimielinen (Mark 14:64). 
51.Jeesuksen salaiset ystävät astuivat esiin, kun hänen häpeänsä näytti kaikkein suurimmalta. Joosef muistuttaa jollakin tavalla Hannaa, Fanuelin tytärtä ja Simeonia, joiden sanottiin myös odottaneen (2:25 ss.). Arimatia on todennäköisesti sama kuin Raama, Samuelin syntymäkaupunki, 1 Sam 1:1. Luultavaa on, että sekä Joosefia että Nikodeemusta epäiltiin myötämielisestä suhtautumisesta Jeesukseen. Siinä tapauksessa tämä oli syy, miksi heitä ei kutsuttu Suuren neuvoston istuntoon, kun Jeesus tuomittiin.. 
52.Tämä osoittaa Joosefin tietäneen Jeesuksen kuolemasta. Hän meni luultavasti ensin sen upseerin luo, joka johti toimitusta Golgatalla, ja tämä ohjasi hänet Pilatuksen puheille. Ehkä tämä upseeri tuli sinne Joosefin mukana (Mark 15:45). Tällainen teko vaati rohkeutta, etenkin Joosefin asemassa olevalta henkilöltä. Aikaisemmin hän ei ollut ilmaissut uskovansa Jeesukseen. 
53.Jeesuksen ruumista ei ennätetty valmistaa hautausta varten, koska sapatti oli alkamassa. Joh 19:39-41 kertoo, että Joosef ei ollut yksin hautaamassa Jeesusta. Nikodeemus, toinen neuvoston jäsen, oli hänen mukanaan. 
54.Hautaus tapahtui noin kello 18 perjantai-iltana. Valmistuspäivä oli perjantai, ja sapatti alkoi auringon laskiessa eli klo 18 sinä päivänä. Valmistuspäivä liittyi sekä sapattiin että pääsiäisjuhlaan. 

55.Ne, jotka tunsivat Jeesuksen, näkivät, että hänen ruumiinsa pantiin Joosefin kalliohautaan. He näkivät myös käärinliinat ja saattoivat myöhemmin todistaa, että ne olivat samat, jotka he olivat aikaisemmin nähneet. He seurasivat hautaajia niin pitkälle kuin voivat. Nyt he eivät enää kyenneet tekemään mitään muuta hänen hyväkseen, mutta he aikoivat palata haudalle heti, kun sapatti oli ohi (24:1). 

56.He eivät jaksaneet toivoa, että Jeesus nousisi kuolleista, vaikka hän oli ennustanut sen monta kertaa. Mitään muuta päivää ei ole Raamatussa kuvailtu näin yksityiskohtaisesti. Jos Jeesuksen koko elämä olisi kerrottu yhtä tarkasti, meillä olisi 180 Raamatun kokoista teosta Jeesuksen elämästä. Mutta eipä ihmiskunnan historiassa ole koskaan ollutkaan toista sellaista päivää. 
Tyhjä hauta 

1.Oli sunnuntai. Sapatti päättyi lauantai-iltana auringon laskiessa, mutta pimeässä ei voinut paljonkaan tehdä. Sen vuoksi he menivät haudalle varhain sunnuntaiaamuna. He aikoivat suorittaa loppuun hautaukseen liittyvät toimenpiteet, jotka Joosef Arimatialainen ja Nikodeemus olivat aloittaneet. "He" tarkoittaa naisia, jotka mainitaan 23:55:ssä. He halusivat tehdä rakkaudentyön, mutta oikeastaan se oli epätoivoinen rakkaudentyö. He olivat rakastaneet Mestariaan hänen eläessään, eikä heidän rakkautensa päättynyt hänen kuollessaan. Rakkaus on voimakkaampi kuin kuolema. 


Sivun alkuun

©2018 LUUKKAAN EVANKELIUMI - suntuubi.com